Fidzi = paratiisisaari, ja vielä paratiisi kokematta... pääsaari ei ole vielä edes paras paikka. Mutta hyvää ruokaa ja tosi halpaa. Olen syönyt ja altaalla lukenut kirjaa. Harmillista, kun ei voi hypätä altaaseen vilvoittelemaan, 30 astetta lämmintä. No, tatuoinnit olivat tällä kertaa tärkeämmät. Ja ne kutisevat, mutta onneksi on myös pari moskiiton puremaa, niitä voi rapsutella, kun ei voi koskea tatuointeihin. Tatuoinnit sattuivat todella paljon ja kerään nyt rohkeutta seuraavaan tatuointiin (3 kk). Nyt sitten vain nautin siitä, että joku tekee minulle hyvää ruokaa, ja auringon lämmöstä.

Nyt onkin aika lähteä lounaalle, nam nam. Ja vielä gluteenitonta ruokaa. Kaikki asukkaatkin ovat niin ystävällisiä... Bula Bula. Tämä hakkaa Indonesian ihan mennen tullen. Ja asun vain dormissa (nuorisomaja). Missä on onneksi muutakin kuin van (tuuletin), ihan kunnon viilennys. /29.5.

Paratiisi voi muuttua painajaiseksi. Sain ruokamyrkytyksen samana iltana viime kirjeen jälkeen. Kaikki päivän sapuskat lounaasta lähtien tulivat ulos. Olin ihan sairaalakunnossa, mutta ei täällä kukaan kysynyt tarvitsenko apua tai mitään. Vapisten kävin suihkussa, jonka otin alusvaatteet päällä, kun en vapinalta pystynyt enempää riisumaan. Yritin myös nukkua, mutta ei siitä mitään tullut. Aamulla ajoissa ylös ja yritin syödä hedelmiä. On niin kauhea olo ja pitäisi lähteä saarille. Viiden tunnin lauttamatka edessä ja hirveä pahoinvointi, merisairas kun olen.

Yritin syödä matkalla, mutta ei siitä mitään tullut. Coral view -hotellissa oli lounaaksi valkoista riisiä, mikään muu ei mennyt alas. Kun luulin, että tämä olisi todella mennyt ohi, olin viikon ripulilla.

En suosittele kenellekään keliaakikolle Fidzin saarihyppelyä tai ainakaan halvempia kohteita siellä. Missään en saanut tarpeeksi ruokaa, koko ajan oli nälkä, ruoka oli huonoa ja lisäksi ripuli.

Eilen tulin pääsaarelle ja onneksi sain matkapahoinvointilääkettä. Alkumatka oli ihan hirveä ja poltin itseni pienessä paatissa tavaroiden kanssa odotellessa isoa keltaista laivaa.

Nämä Fidzin saaret ovat todella alkeellisia ja vain vaihtoehtomatkailijoille sopivia. Mutta onneksi nämä on nyt käyty ja tänään hyvin nukutun yön jälkeen pääsen lentämään Honoluluun.

Ja mietiskelijöille, kyllä olen nyt kunnossa! Ainakin melkein, laihduin viikossa jonkun verran.. Mutta tästä jatkuu matka vain ylöspäin. Kaipa yhteen vuoteen mahtuu isompikin sairastuminen.

Katja/26.6.2010