Keliakialiiton asiantuntijaneuvosto on antanut vuonna 2005 suosituksen, jonka mukaan keliaakikot voivat käyttää soijakastiketta, vaikka yhtenä kastikkeen valmistusaineena on vehnä. Suositus perustuu siihen, että gluteeni pilkkoontuu vaarattomaksi soijakastikkeen valmistusprosessissa, eikä sitä ole enää valmiissa tuotteessa.

Soijakastike valmistetaan kaksivaiheisen fermentoinnin avulla, jolloin kastikeainekseen syntyy paljon entsyymejä, jotka hajottavat vehnän ja soijan proteiineja ja hiilihydraatteja moniksi pieniksi komponenteiksi. Soijakastikkeessa proteiinien hajoamistuotteet ovat aminohappoja, pieniä peptidejä ja ammoniakkia. Valmiissa soijakastikkeessa on hyvin vähän proteiinia, alle 0,1 %. Laskennallisesti soijakastikkeessa voisi tällöin olla 0,02 % vehnäproteiinia eli gluteeniksi laskettuna 15 mg 1 kg:ssa tuotetta. Laskelman perusteella soijakastike on gluteeniton elintarvike.

Ruotsissa tutkittiin vuonna 2000 markkinoilla olleiden 16 soijakastikkeen gluteenipitoisuudet. Kaikissa soijakastikkeissa gluteenipitoisuus jäi alle 20 mg/ 1 kg, mikä on huomattavasti alhaisempi kuin elintarvikeviranomaisten v 2005 käyttämä maksimiraja-arvo 200 mg/ 1 kg.

Markkinoilta löytyy myös täysin vehnättömiä soijakastikevaihtoehtoja, jotka voivat olla tarpeellisia hyvin herkille vehnäallergisille. Hapolla hajotetusta soijasta valmistettuja vehnättömiä kastikkeita ovat mm. tanskalaiset Soy-King-kastikkeet. Japanissa pääosin vehnätöntä, fermentoinnilla valmistettua soijakastiketta kutsutaan nimellä tamari. Tamaria voi löytyä itämaisiin tuotteisiin erikoistuneista liikkeistä.