Nyt » Uutiset

Keliakialiitto: KHO:n päätös odotettu ennakkotapaus

29.11.2017 kirjoittanut Kaisa Järvelä (kaisa.jarvela a keliakialiitto.fi)

Korkein hallinto-oikeus teki tänään päätöksen, jonka mukaan täydentävässä toimeentulotuessa pitää huomioida gluteenittomasta ruokavaliohoidosta keliaakikolle koituneet erityismenot. Keliakialiitto on ajanut asiaa aktiivisesti jo monta vuotta ja nosti sitä esiin muun muassa tämän vuoden kuntavaalitavoitteissaan.

Korkein hallinto-oikeus perusteli toimeentulotuen asiakasta koskevaa päätöstänsä sillä, että luotettavana pidettävän selvityksen mukaan keliaakikon gluteenittoman ruokavalion noudattamisesta aiheutuneet menot olivat huomattavasti suuremmat kuin ruokavaliokorvaus, jonka asiakas oli Kelalta saanut.

Tapaus oli vuodelta 2013. Tällä hetkellä toimeentulotukea saavan keliaakikon tilanne on vielä huonompi, koska eduskunta lakkautti ruokavaliokorvauksen vuoden 2016 alussa.

Laissa ei ole säännelty yksityiskohtaisesti, mihin täydentävää toimeentulotukea voidaan myöntää tai olla myöntämättä.

- Hallinto-oikeuden päätös on kaivattu ennakkotapaus siitä, miten kuntien tulee ottaa huomioon keliakian aiheuttamat kulut toimeentulotukiasiakkaiden kohdalla, sanoo Keliakialiiton puheenjohtaja Inkeri Kerola.

Tällä hetkellä kunnat linjaavat itsenäisesti minkälaisia kustannuksia huomioidaan täydentävässä toimeentulotuessa.

Käytäntö vaihtelee kunnittain suuresti ja asettaa vähävaraiset keliaakikot eriarvoiseen asemaan heidän asuinpaikkakunnastaan riippuen.

- Toivottavaa olisi, että Korkeimman hallinto-oikeuden päätös herättäisi kuntapäättäjiä pohtimaan täydentävän toimeentulotuen linjauksia uudelleen, toteaa Keliakialiiton sosiaaliturva-asiantuntija Minna Halve.

- Suurin ongelma tuntuu olevan edelleen se, että viranomaiset eivät ymmärrä, että keliaakikon gluteeniton ruokavaliohoito on verrannollinen lääkehoitoon, Halve jatkaa.

Asiaa ajettu pitkään

Keliakialiitto on ajanut aktiivisesti toimeentulotukea saavien keliaakikkojen oikeutta täydentävään toimeentulotukeen eri keinoin jo monta vuotta.

Eduskunnan keliakiaverkosto ja Keliakialiitto ovat esimerkiksi tehneet lakialoitteen, jossa esitettiin, että lääkärin toteaman keliakian ruokavaliohoidon kustannukset otettaisiin huomioon kaikissa kunnissa samalla tavoin.

Lisäksi kuntien sosiaalijohtajille ja johtaville sosiaalityöntekijöille on lähetetty kirje, jossa kerrottiin toimenpide-ehdotus täydentävän toimeentulotuen linjauksiin.

Asia oli esillä myös Keliakialiiton tämän vuoden kuntavaalitavoitteissa.

Gluteeniton ruokavalio aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia 62 euroa kuukaudessa. Keliakiaa sairastava ei ole ruokavaliokorvauksen poistumisen jälkeen saanut ruokavaliohoitoon yhteiskunnalta minkäänlaista tukea.

Suomessa keliakiaa sairastaa noin 40 000 ihmistä.

- On hienoa, jos Korkeimman hallinto-oikeuden päätös edesauttaa heikoimmassa asemassa olevien keliaakikkojen asemaa. Keliakialiiton kanta kuitenkin on, että ruokavaliokorvaus pitäisi saada takaisin kaikille keliakiaa sairastaville, toteaa Inkeri Kerola.


Korkeimman hallinto-oikeuden päätös

« takaisin