Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Keliakian esiintyvyys Suomessa on kasvussa

Tuore tutkimus osoittaa, että keliakiaa sairastaa jo 2,4 prosenttia suomalaisista. Sairaus on silti yhä vahvasti alidiagnosoitu.


Tampereen yliopiston tutkijoiden juuri julkaistusta tutkimuksesta selviää, että keliakian esiintyvyys on jatkanut kasvuaan Suomessa. Sama Keliakiatutkimuskeskuksen tutkimusryhmä selvitti jo aiemmin, että vuosien 1980 ja 2000 välillä keliakiaa sairastavien määrä Suomessa kymmenkertaistui.

Vuonna 2000 keliakiaa sairasti 2,1 prosenttia suomalaisista. Nyt saatujen tulosten perusteella keliakiaa sairastaa jo 2,4 prosenttia suomalaisista.

– Tämä ei johdu pelkästään paremmasta diagnostiikasta, vaan taudin todellinen esiintyvyys väestössä on myös kasvanut. Keliakiasta on tullut kansansairaus, Keliakiatutkimuskeskuksen johtaja ja sisätautiopin professori Katri Kaukinen toteaa.

Maailmanlaajuisesta perspektiivistä katsoen keliakian esiintyvyys on Suomessa erittäin korkealla tasolla. Syytä keliakian lisääntymiseen ei kuitenkaan tiedetä.

Keliakia on autoimmuunisairaus, jossa vehnän, ohran ja rukiin sisältämä valkuaisaine eli gluteeni vaurioittaa ohutsuolen limakalvon nukkaa. Suolen limakalvovaurio puolestaan häiritsee ravintoaineiden imeytymistä. Keliakia voi ilmetä monenlaisina oireina missä iässä tahansa. Tyypillisimpiä oireita ovat erilaiset suolistovaivat, vatsakipu, vatsan turvotus ja raudanpuuteanemia.

Keliakiaan liittyy vahva perinnöllinen taipumus. Nyt tehdyssä tutkimuksessa saatiin lisäksi vahvistusta aiempiin näyttöihin siitä, että jos henkilöllä on todettu jokin muu autoimmuunisairas, lisää se riskiä myös keliakian puhkeamiseen. Tällaisia autoimmuunisairauksia ovat esimerkiksi tyypin 1 diabetes ja kilpirauhasen liika- ja vajaatoiminta.

Keliakia on edelleen vahvasti alidiagnosoitu Suomessa ja maailmalla. Tämä lisää haastetta terveydenhuollolle.

– On tärkeää ymmärtää keliakian moninainen taudinkuva, ja epäillä taudin olemassaolon mahdollisuutta herkästi. Keliakian vasta-ainetestejä kannattaisi käyttää matalalla kynnyksellä. Niiden avulla keliakia pystytään joko diagnosoimaan suoraan tai tietyissä tilanteissa vasta-ainepositiivinen henkilö voidaan ohjata jatkotutkimuksiin, Kaukinen sanoo.

Keliakian hoito on elinikäinen gluteeniton ruokavalio, josta keliaakikot hyötyvät taudinkuvasta riippumatta.

Tutkimus on julkaistu arvostetussa Alimentary Pharmacology and Therapeutics -lehdessä.