Tule vapaaehtoiseksi

Jos vapaaehtoistoiminta Keliakiayhdistyksessä kiinnostaa, ota yhteyttä lähimpään keliakiayhdistykseen ja kerro, miten haluaisit olla mukana.  Jokaiselle halukkaalle löytyy varmasti omiin aikatauluihin ja osaamiseen sopiva tehtävä!

• Etelä-Kymen keliakiayhdistys Kotka
• Hämeen keliakiayhdistys Hämeenlinna
• Etelä-Karjalan keliakiayhdistys Lappeenranta
• Härmän seudun keliakiayhdistys Kauhava
• Itä-Savon keliakiayhdistys Savonlinna
• Kainuun keliakiayhdistys Kajaani
• Keski-Suomen keliakiayhdistys Jyväskylä
• Itä-Lapin keliakiayhdistys Kemijärvi
• Koillismaan keliakiayhdistys Kuusamo
• Kokkolanseudun keliakiayhdistys Kokkola
• Kouvolan seudun keliakiayhdistys Kouvola
• Länsi-Pohjan keliakiayhdistys Kemi
• Mikkelin seudun keliakiayhdistys Mikkeli
• Oulun seudun keliakiayhdistys Oulu
• Pieksämäen seudun keliakiayhdistys Pieksämäki
• Pirkanmaan keliakiayhdistys Tampere
• Pohjois-Karjalan keliakiayhdistys Joensuu
• Päijät-Hämeen keliakiayhdistys Lahti
• Pohjois-Savon keliakiayhdistys Kuopio
• Porin seudun keliakiayhdistys Pori
• Raahen tienoon keliakiayhdistys Raahe
• Rauman seudun keliakiayhdistys Rauma
• Rovaniemen keliakiayhdistys Rovaniemi
• Salon seudun keliakiayhdistys Salo
• Sastamalan seudun keliakiayhdistys Sastamala
• Seinäjoen seudun keliakiayhdistys Seinäjoki
• Turun seudun keliakiayhdistys Turku
• Uudenmaan keliakiayhdistys Helsinki
• Vaasan seudun keliakiayhdistys Vaasa
• Ylivieskan keliakiayhdistys Ylivieska

Porissa asuva Kati Kiljunen on 51-vuotias insinööri, joka sai keliakiadiagnoosin sukunsa ensimmäisenä 1990-luvulla. Kiljunen lähti keliakiayhdistystoimintaan mukaan 2000-luvun alussa Salossa. Tällä hetkellä hän toimii sekä Porin seudun yhdistyksen että Salon seudun keliakiayhdistyksen puheenjohtajana.

- Teen vapaaehtoistyötä, jotta voin olla koko ajan toiminnan ytimessä. On kiehtovaa seurata gluteenittomuuteen liittyviä aiheita ja jakaa tietoa eteenpäin esimerkiksi Facebookissa. 

- Meille on muodostunut yhdistyksen vapaaehtoisten kesken vahva yhteys. Olemme paljon tekemisissä keskenämme ja viestittelemme WhatsApp-ryhmässä jatkuvasti. Porukkaan voivat kuitenkin tulla myös uudet vapaaehtoiset, Kiljunen kertoo.

68-vuotias, eläkkeellä oleva Maritta Palmroth on Päijät-Hämeen keliakiayhdistyksen puheenjohtaja. Palmroth lähti yhdistykseen vapaaehtoiseksi neljä vuotta sitten jäätyään eläkkeelle ja muutettuaan takaisin vanhaan kotikaupunkiinsa Lahteen. Tavoitteena oli saada täytettä eläkepäiviin ja löytää Lahdesta uusia tuttavuuksia. Molemmat toiveet ovat toteutuneet.

- Teen vapaaehtoistyötä, koska koen kuuluvani ryhmään, kun olen itse aktiivisesti tekemässä toimintaa. Samalla tutustun ihmisiin.

- Minulle on tärkeää myös viedä keliakiatietoa eteenpäin. Tykkään vaikuttaa asioihin, ja keliakiayhdistyksen hallituksessa olen asioiden ytimessä. 

Sari Hautamäki on 46-vuotias elintarviketekniikan insinööri Seinäjoen maaseudulta. Seinäjoen seudun keliakiayhdistyksen hallitukseen hän päätyi paikallisessa, yhdistyksen järjestämässä kauppatapahtumassa. Nykyisin Hautamäki muun muassa järjestää yhdistyksessään gluteenittoman leivonnan kursseja.

- Teen vapaaehtoistyötä, koska tykkään auttaa ja antaa vinkkejä. Harva se ilta katselen tavallisia reseptejä ja mietin, miten ne voisi tehdä gluteenittomana. Näitä vinkkejä on ihana jakaa myös toisille.

- Halusin mukaan keliakiayhdistyksen toimintaan myös siksi, että toiminta tukee bio- ja elintarviketekniikan insinöörin ammattiani. Moni tarvitsee gluteenitonta ruokaa, ja voin auttaa omia työnantajiani muuttamaan prosesseja niin, että tarjolle tulisi enemmän gluteenitonta.

Ihokeliakiaa sairastava, 65-vuotias Iisalmessa asuva Ari Auvinen lähti mukaan keliakiayhdistyksen toimintaan alunperin siksi, että halusi saada lisää tietoa sairaudestaan ja sen hoidosta. Nykyään Auvinen toimii Pohjois-Savon keliakiayhdistyksen vertaistukihenkilönä.

- Teen vapaaehtoistyötä, koska auttaminen on tarttunut minulle mukaan jo lapsuudesta. 1950-luvun maaseudulla elämä oli yhteisöllistä. Kaikenlaiset ihmiset olivat yhdessä. Muistan paljon yhteistyötä, välittämistä ja tukemista. Haluan jatkaa tätä perinnettä. Vapaaehtoistyö voimaannuttaa itseäkin. Siitä tulee hyvä olo.

- Joskus esimerkiksi kauppatapahtumassa saattaa tuntua, että mitäs minä täällä seison. Sitten ihmisiä alkaa vähitellen tulla juttelemaan, aremmat vähän hiljalleen, mutta kohta juttu jo luistaa. Silloin taas muistaa, miksi on mukana.

Lue lisää vapaaehtoistemme tarinoita. Nämä tarinat on julkaistu Gluteeniton elämä -lehdessä 2019-vuoden alusta alkaen.