Gluteenitonta elämää Japanissa

Muutimme Japaniin, Kioton lähelle, vuoden 2024 alussa kahden vuoden ajaksi aviomieheni työkomennuksen vuoksi. Perheeseemme kuuluu kaksi pientä poikaa, joiden kanssa olen täällä asuessamme kotiäitinä.

Olen noudattanut gluteenitonta ruokavaliota keliakiani vuoksi reilun 20 vuoden ajan. Yleinen tietämykseni Japanista oli ennen muuttoa suhteellisen vähäistä. Osasin kuitenkin odottaa, että gluteenittoman ruokavalion noudattaminen saattaisi olla vähän haastavaa. Nyt reilun vuoden täällä asuttuani voin todeta, että olettamukseni osui ainakin osittain oikeaan. Haasteita on ollut, mutta onneksi myös unohtumattomia ruokaelämyksiä.

Lisäksi olen nauttinut ruoanlaitosta paikallisista raaka-aineista pienessä keittiössämme. Japanilaisissa keittiöissä vakiovarusteisiin ei kuulu uunia. Pienen kaasulieden yhteydessä on yleensä ”kalagrilli”, jossa ei kuitenkaan saa valmistettua leipää tai perinteisiä uuniruokia. Riisinkeitin kuuluu sen sijaan vakiovarustuksena keittiöön. Olenkin oppinut, että siinä valmistuu maukkaan riisin lisäksi näppärästi erilaisia kakkuja ja pataleipiä.

Suurimmista marketeista gluteenitonta

Japanilaisista ruokakaupoista saa laadukkaita raaka-aineita. Kasvikset ovat sesongin mukaan saatavilla, joten kaikkea ei saa vuoden ympäri. Merenelävien valikoima on laaja. Raakaa hyvälaatuista kalaa, jota käytetään muun muassa susheissa, saa edullisesti.

Riisijauhoa ja riisinuudeleita löytyy lähes kaikista kaupoista. Sobanuudelit tehdään perinteisesti tattarijauhoista, mutta osaan tuotteista lisätään myös vehnäjauhoja. Onneksi 100-prosenttisesti tattarijauhoista valmistetuissa sobanuudeleissa lukee yleensä, että ne on valmistettu tehtaassa, jossa ei käsitellä vehnäjauhoja.

Isommista marketeista olen löytänyt joitakin gluteenittomia tuotteita, kuten leipää, keksejä, pastaa ja gluteenitonta soijakastiketta. Suomessa soijakastikkeen katsotaan olevan gluteenitonta. Japanissa soijakastikelaatuja on niin paljon erilaisia, että olen kokenut turvallisimmaksi käyttää vain niitä, joissa gluteenittomuus on mainittu.

Ulkona syömisen haasteet

Ravintoloissa syöminen oli aluksi haastavaa. Kielikäännöksen näyttäminen, jossa kerrotaan gluteenittomasta ruokavaliosta japaniksi, aiheutti yleensä tarjoilijoissa kauhun sekaisen reaktion. Monesti tuli tunne, että tarjoilijan oli helpompi sanoa varmuuden vuoksi, etten voi syödä mitään kuin selvittää asia.

Koen tämän hieman ristiriitaisena, sillä japanilaiset ovat yleisesti ottaen erittäin ystävällisiä ja palvelualttiita. Olen matkustellut paljon, mutta Japani on ensimmäinen maa, jossa olen kokenut kattavasta kielikäännöksestä olleen enemmän haittaa kuin hyötyä. Olen pohtinut, että syynä tälle voi olla muun muassa japanilaisten pelko virheiden tekemistä kohtaan. Lisäksi japanilaisissa ravintoloissa ei ole tapana muuttaa ruoka-annoksia asiakkaiden toiveiden mukaan.

Suurimmissa kaupungeissa, kuten Tokiossa, Osakassa ja Kiotossa, on useita kokonaan gluteenittomia ravintoloita. Välillä on tosin pienemmilläkin paikkakunnilla tullut vastaan iloisia yllätyksiä, kuten gluteeniton lettukahvila, gluteeniton churro-ruokakoju ja gluteeniton sobanuudeliravintola.

Sovellukset ja some avuksi

Gluteenittomien ruokapaikkojen etsimisessä on merkittävästi helpottanut ”Find me Gluten Free” -sovellus ja Facebookin ”Gluten-Free in Japan” -ryhmä.

Lisäksi Googlen kielenkääntäjäsovelluksella saa käännettyä kamera-toiminnolla tekstit suomeksi. Itse olen käyttänyt käännöstä suoraan englanniksi, koska suomen kielen kohdalla on ollut enemmän epäselvyyksiä.

Ohra-sanaa ei ole

Japanilaisten englannin kielen osaaminen on yllättävän heikkoa jopa suurissa kaupungeissa. Ravintoloissa asioimista onkin merkittävästi helpottanut, kun on oppinut sanomaan japaniksi muutamia fraaseja.

Japanin kielessä ei ole omaa sanaa ohralle, vaan ”komugi”-sana tarkoittaa sekä vehnää että ohraa. Ohraa ei myöskään lasketa täällä yleiseksi allergeeniksi eikä sen ilmoittaminen raaka-aineluetteloissa ole pakollista.

Ravintoloissa on usein selkeintä sanoa olevansa allerginen vehnälle ja ohralle, sillä keliakiaa tai gluteenittomuutta ei ymmärretä. Ruista ja kauraa ei onneksi yleisesti käytetä.

Ihmisille, joiden kanssa olen täällä ystävystynyt, olen selittänyt tarkemmin, mitä keliakia tarkoittaa. Yleisiä kysymyksiä ovat: ”Voitko kuolla, jos syöt gluteenia?” tai ”Pitääkö meidän soittaa ambulanssi, jos syöt gluteenia?” Myös adrenaliinikynän tarvetta on tiedusteltu.

Toisaalta joskus joku tietää jonkun, jolla on vehnäallergia ja silloin ymmärrys on hieman parempaa. Kerran mieheni työkaverin vaimo lähetti minulle ison kassillisen gluteenittomia tuotteita kuultuaan keliakiastani.

Hampurilaisiin meni maku

Sushit ovat suurimmaksi osaksi gluteenittomia, tosin surimin eli rapupuikkojen suhteen täytyy olla tarkkana. Teen kanssa saa myös olla varovainen, sillä japanilaisten paljon nauttima ”mugi-cha”-tee on itseasiassa ohrateetä.

Vuoden aikana minulle on käynyt kerran selkeä gluteenivahinko. Olin ravintolassa, jossa mainostettiin gluteenittomia hampurilaisia. Olimme ravintolan ainoat asiakkaat ja tilasin gluteenittoman hampurilaisen japaniksi ja osoittamalla menun ”gluteeniton hampurilainen” -kohtaa. Varmistin vielä, ettei pihvissä ole käytetty vehnäjauhoja. Syötyäni luottavaisena mehevän hampurilaisen tarjoilija tuli pahoittelemaan, että oli antanut vahingossa tavallisen hampurilaisen. Toivuttuani ikävistä oireista, minun ei ole enää tehnyt mieli hampurilaisia.

Suosikkipaikat löytyneet

Täällä suosittuja ravintoloita ovat ”yakiniku”-paikat, joissa pöydän keskellä on pieni grilli. Pöytään tilataan erilaisia lihoja ja kasviksia ja ne paistetaan itse grillissä. Monesti lihaa saa tilattua ilman kastikkeita, maustettuna suolalla ja pippurilla. Nämä ovat osoittautuneet erittäin turvallisiksi ja kivoiksi ruokapaikoiksi.

Lisäksi ”sashimi”-ravintolat, joista saa raakaa kalaa ja mereneläviä ovat luonnollisesti suoraan gluteenittomia, kunhan varmistaa, ettei kastikkeita lisätä annokseen suoraan. Myös Japanin kuuluisat jälkiruoat ”mochit”, jotka on tehty riisijauhosta, ovat usein gluteenittomia.

Joidenkin ravintoloiden ja kahviloiden verkkosivuilta löytyy allergeeniluettelo, josta näkee, mitkä annokset sisältävät vehnää.

Japanissa on myös merkittävä ”konbini”-kulttuuri eli joka puolelta löytyy pieniä marketteja (muun muassa 7/11, Lawson ja FamilyMart), joista monet käyvät hakemassa lounasta tai välipalaa. Näiden pikkukauppojen riisipallot, hedelmät, valmiiksi keitetyt kananmunat, edamamepavut, pähkinät ja jogurtit ovat pelastaneet monesti tiukassa paikassa.

Suosittelen Japania matkakohteeksi

Olen onnekas, sillä olen päässyt nauttimaan monia Japanin suosittuja ruokia gluteenittomina niin ravintoloissa kuin paikallisten ystävieni valmistamana.

Tällaisia ruokia ovat muun muassa sushi, ramen- ja misokeitto, okonomiyaki eli kaalipannukakku, takoyaki eli mustekalapallot, sobanuudelit, friteerattu kana ja erilaiset friteeratut kasvikset.

Japani on maana ainutlaatuinen ja mielestäni suomalaiselle helppo kohde. Monet japanilaiset pitävät ja tietävät Suomesta jotain. Meidän luonteenlaadussamme on jotain samankaltaista. Kaikkialla on siistiä ja turvallista, kulttuuri on rikasta ja luonto uskomattoman kaunista. Pienistä haasteista huolimatta suosittelen Japania erittäin lämpimästi myös gluteenitonta ruokavaliota noudattaville matkakohteeksi.

Artikkeli on julkaistu alunperin Gluteeniton elämä -lehden numerossa 2/2025.