Kolme tärkeää tavoitetta
Suomessa pidettiin tammikuussa 2022 maan ensimmäiset aluevaalit. Keliakialiitto nosti aluevaalitavoitteissaan esiin muun muassa keliakiaa sairastavien tutkimuksiin pääsyn ja yhdistysten toimintaedellytykset.
1. Keliakiaa sairastavan hoitopolku on turvattava terveydenhuollossa
Keliakiaa sairastavan on päästävä tutkimuksiin ja jatkoseurannasta on huolehdittava. Tutkimuksiin pääsy ja hoidonohjaus on turvattava ja niitä on tehostettava uudessa toimintamallissa.
Keliakian diagnoosiviive on usein hyvin pitkä. Keliakian tutkimisen aloittaminen saattaa viivästyä terveydenhuollossa keliakian moninaisten oireiden tai oireiden puuttumisen takia.
Diagnoosin jälkeen keliaakikon on saatava ravitsemusterapeutin ohjausta niin, että hän osaa noudattaa sairautensa hoitoon tarvitsemaansa gluteenitonta ruokavaliota.
Keliakian jatkoseurantaan tulee myös kiinnittää aiempaa enemmän huomiota, jotta voidaan varmistaa hoidon onnistuminen.
2. Yhdistykset ja järjestöt on otettava mukaan hyvinvointialueen palveluketjuun
Eri puolilla Suomea toimii kolmekymmentä keliakiayhdistystä. Paikalliset potilasyhdistykset lisäävät gluteenitonta ruokavaliota tarvitsevien hyvinvointia alueillaan järjestämällä monenlaista toimintaa.
Hyvinvointialueiden tulee huomioida potilasjärjestöjen tuottamat tärkeät lisäpalvelut ja ottaa ne osaksi alueen palveluketjuja.
Hyvinvointialueiden tulee nimittää organisaatiossaan henkilö, joka vastaa yhteistyöstä järjestöjen kanssa. Näin saadaan käyttöön kaikki resurssit yhteisen hyvinvoinnin edistämiseen.
3. Järjestöjen ja yhdistysten toimintaedellytykset on turvattava
Järjestöillä ja yhdistyksillä on oltava hyvinvointialueilla hyvät toimintaedellytykset. Hyvinvointialueiden toimintastrategioissa on linjattava, että järjestöille ja yhdistyksille myönnetään avustuksia. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen määrärahoihin on varattava riittävä rahoitus tätä varten.
Järjestöjen ja yhdistysten toimintaa voidaan tukea myös tarjoamalla tiloja, joissa toimintaa voidaan järjestää.
Mitkä ovat aluevaalit?
Vuoden 2023 alussa vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyi kunnilta ja kuntayhtymiltä 21 hyvinvointialueelle. Poikkeuksena on Helsingin kaupunki, jolla säilyy sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu.
Hyvinvointialueiden vastuulle kuuluvat muun muassa
- perusterveydenhuolto eli terveyskeskuspalvelut
- erikoissairaanhoito
- hammashoito
- mielenterveys- ja päihdepalvelut
- äitiys- ja lastenneuvola
- vammaispalvelut
- lastensuojelu
- ikääntyneiden asumispalvelut sekä
- aikuissosiaalityö.
Aluevaaleissa valittavat valtuutetut ja varavaltuutetut käyttävät hyvinvointialueiden ylintä päätösvaltaa. He päättävät hyvinvointialueiden varojen käytöstä ja esimerkiksi siitä, onko lähipalveluita edelleen saatavilla vai hajautetaanko palvelut laajemmalle alueelle.
Aluevaltuustojen toimikausi on neljä vuotta ja se alkoi 1.3.2022.