Keliakiaan voi sairastua missä iässä tahansa
Uutisen tyyppi: Artikkeli
Keliakiaa pidettiin pitkään ensisijaisesti lasten sairautena. Viime vuosikymmenten aikana on havaittu, että sairaus voi aktivoitua missä tahansa elämän vaiheessa.
- Julkaistu
- Teksti Juha Taavela
- Kuvat Laura Tammisto
Suomessa keliakiaa esiintyy keskimäärin noin 2,4 prosentilla väestöstä, mikä tarkoittaa noin 130 000 ihmistä. Keliakian esiintyvyys vaihtelee iän mukaan. Lapsilla suurin sairastumisriski on ennen kymmentä ikävuotta, mutta sairaus voi aktivoitua minkä ikäisenä tahansa.
Kansainvälisesti tarkasteltuna keliakian ilmaantuvuus on noussut viime vuosikymmeninä merkittävästi, noin 7,5 prosenttia vuodessa. Uusia keliakiatapauksia todetaan edelleen eniten lapsilla, mutta etenkin seulontatutkimuksissa on huomattu, että huomattava määrä keliakiatapauksista aktivoituu vasta aikuisiällä.
Lapsilla keliakiaa on Suomessa arviolta noin 1,5 prosentilla ja aikuisväestössä 2,4 prosentilla. Eniten keliaakikkoja tietyssä ikäluokassa löytyy Suomessa 60–69-vuotiaissa, joista jopa lähes 3 prosenttia sairastaa keliakiaa. Naisilla keliakiaa esiintyy lähes kaksinkertaisesti miehiin verrattuna.
Syyt keliakian esiintyvyyden vaihteluun ja seulonta
Keliakia on siis suhteellisesti yleisempää vanhemmissa ikäryhmissä kuin nuoremmissa. Tämä ei kuitenkaan kerro sairastumisriskistä, vaan kuvannee ennemmin keliaakikkojen keskimääräistä terveellisimpiä elämäntapoja sekä sairauden naispainotteisuutta (elävät pidempään) verrattuna muuhun väestöön. Tärkeää on muistaa, että keliakia voi aktivoitua missä iässä tahansa ja edellä mainitut asiat liittyvät tilastollisesti suurimpiin riskiaikoihin.
Kaikkien keliaakikkojen löytäminen vaatisi laajamittaista väestötason seulontaa, mutta seulonnan hyödyllisyydestä keskustellaan yhä. Mielenkiintoista on, että Italiassa on käynnistynyt ensimmäinen väestötason keliakian seulonta lapsilla. Siellä seulotaan keliakiaa genetiikan ja vasta-ainetestien avulla kansallisesti ensimmäisenä maana maailmassa.
Keliakia voi oireilla monin tavoin
Keliakian oireet voivat olla selkeitä, kuten kasvun hidastuminen, vatsavaivat ja ripuli. Kuitenkin vasta-aineseulonnan seurauksena keliakiaa todetaan yhä useammin lievempänä ja usein riskiryhmiltä, kuten tyypin 1 diabeetikoilta tai muita autoimmuunisairauksia sairastavilta henkilöiltä.
Keliakia voi olla näennäisesti oireeton tai aiheuttaa epämääräisiä, ”hiljaisia” oireita, kuten väsymystä, raudanpuuteanemiaa tai osteoporoosia. Koska oireet voivat olla lieviä, diagnoosi voi viivästyä vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Se on harmillista, sillä gluteeniton ruokavalio parantaa useimpien elämänlaatua, ruuan ravintoaineiden (esimerkiksi raudan ja folaatin) imeytymistä suolessa ja ehkäisee komplikaatioita huolimatta taudin näennäisestä oireettomuudesta ennen hoidon aloitusta.
Keliakian suolen ulkopuolisia oireita voivat olla:
-
Iho-oireet (herpetiforminen dermatiitti)
-
Pitkittynyt raudanpuute tai anemia
-
Luun haurastuminen ja luunmurtumat
-
Hampaiden kiillevauriot
-
Lisääntymisterveyden ongelmat
-
Lapsilla kasvun hidastuminen
Miksi keliakia voi puhjeta eri-ikäisille?
Keliakian puhkeamisen syyt ovat epäselvät, mutta jonkinlainen käynnistävä tekijä vaaditaan. Yleisemmin syylliseksi on ajateltu infektiota tai muuta ympäristöperäistä aiheuttajaa, mutta varmuutta asiasta ei ole saatu tutkimuksissa. Kuitenkin elimistön suojamekanismit jostain syystä pettävät ja elimistö alkaa tunnistaa gluteenimolekyylin vihollisekseen ja hyökkää sitä vastaan.
Iäkkäillä henkilöillä ravitsemustilan merkitys on erityisen suuri. Gluteeniton ruokavalio voi parantaa elämänlaatua, vähentää väsymystä, kohentaa mielialaa sekä helpottaa muistitoimintoja ja tasapainoa. Lisäksi suolen limakalvon parantuessa kalsiumin ja D-vitamiinin imeytyminen tehostuu, mikä hidastaa osteoporoosin etenemistä.
Gluteeniton ruokavalio on toistaiseksi ainoa tehokas keliakian hoitomuoto, ja sen aloittamisesta hyötyvät myös iäkkäät potilaat. Mikäli keliakian lääketutkimukset etenevät suotuisasti, voidaan tulevaisuudessa saada lääkkeitä keliakiaan. Lääkkeistä olisi apua niille keliaakikoille, jotka saavat gluteenittomasta ruokavaliosta huolimatta oireita ja niille, jotka kärsivät suolivauriosta ja imeytymisongelmista.
Miksi keliakia on tärkeä hoitaa iästä riippumatta?
Vaikka oireet olisivat lieviä tai puuttuisivat kokonaan, hoitamattomana keliakia voi aiheuttaa vakavia seurauksia:
- Ravintoaineiden imeytymishäiriöitä
- Luuston heikkenemistä ja murtumia
- Lisääntymisterveyden ongelmia
- Elämänlaadun heikkenemistä
Gluteeniton ruokavalio on kaikille yhtä tärkeä
Keliakia ei ole vain lasten tai nuorten sairaus, vaan suurin osa keliaakikoista on nykyisin keski-ikäisiä tai vanhempia. Vaikka oireet voivat olla lieviä, hoito on tärkeää ravitsemustilan, elämänlaadun ja pitkäaikaisten komplikaatioiden ehkäisemiseksi.
Gluteeniton ruokavalio on tehokas ja turvallinen hoito, joka tulee aloittaa iästä riippumatta.
Tulevaisuudessa on odotettavissa myös lääkkeitä keliakian hoitoon, mutta tällä hetkellä gluteeniton dieetti on ainoa tarjolla oleva hoitomuoto.
Keliakian lisääntyminen väestössä liittyy eri asioihin:
- Autoimmuunisairauksien yleistyminen: Autoimmuunisairaudet ovat yleisesti lisääntyneet kehittyneissä maissa, kuten Suomessa. Tämän ajatellaan liittyvän parantuneeseen hygieniaan. Koska on vähemmän taudinaiheuttajia, elimistö kääntyy niiden puutteen vuoksi epätarkoituksenmukaisesti itseään kohtaan.
- Geneettinen alttius: Ihmisellä pitää olla keliakialle altistava geeniperimä (HLA-DQ2 tai HLA-DQ8), joita löytyy 60–70 prosentilla suomalaisista. Geeneissä on kuitenkin eroavaisuuksia syvemmällä, ja osa suvuista on jopa 200-kertaisesti alttiimpia keliakialle kuin toiset. Geenit eivät yksin aiheuta sairautta, vaan vaaditaan vielä jokin laukaiseva tekijä.
- Parempi diagnostiikka ja tietoisuus: Nykyisin keliakia tunnetaan paremmin, ja sekä laboratoriotestit että gastroskopiat ovat yleisemmin käytössä, mitkä lisäävät diagnoosien määrää. Nämä eivät kuitenkaan selitä kaikkea kasvua keliaakikkojen määrässä, vaan ovat yhtenä osatekijänä kokonaisuudessa.
- Oireettomuus: Joillakin keliakia voi olla oireeton ja tunnistamatta pitkäaikaisesti. Näilläkin potilailla keliakian toteaminen ja hoitaminen parantaa vointia.
Juha Taavela
- Lääketieteen tohtori Juha Taavela työskentelee sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkärinä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.
- Taavela toimii keliakialääketutkimusten päätutkijana Pirkanmaan hyvinvointialueen tutkimuspalveluissa.
- Hän kuuluu Keliakialiiton asiantuntijaneuvostoon.
Artikkeli on julkaistu ensin Keliakialiiton Gluteeniton elämä -lehden numerossa 5/2025.
Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat artikkelit
Kun kauppias sairastui keliakiaan
Kun ruokakauppias Kimmo Sivonen sairastui keliakiaan, hän ryhtyi maistelemaan gluteenittomia tuotteita entistä kriittisemmin. Oman kauppansa gluteenittomasta valikoimasta hän on aidosti ylpeä. Pelkkä…
Keliakiaa pitää seurata säännöllisesti terveydenhuollossa
Keliakia on elinikäinen sairaus, jota tulisi säännöllisesti seurata terveydenhuollossa. Seurantaa suositellaan ensimmäisen vuoden jälkeen sekä aikuisille että lapsille 1–3 vuoden välein.
Kannattaisiko riskiryhmiltä seuloa keliakiaa?
Merkittävä osa keliakiapotilaista voitaisiin löytää seulomalla riskiryhmiä aktiivisesti. Tällä hetkellä seulonta ei kuitenkaan ole systemaattista, ja tarkemmat suositukset seulonnan toteuttamisesta…
