Keliakiaa pitää seurata säännöllisesti terveydenhuollossa

Keliakian hoitomuotona on elinikäinen ja tarkka gluteeniton ruokavalio. Gluteeniton ruokavalio korjaa sairauteen liittyvät oireet ja löydökset sekä ohutsuolen limakalvovaurion suurimmalla osalla potilaista. Gluteeniton ruokavalio myös vähentää hoitamattomaan keliakiaan liittyviä komplikaatioriskejä, kuten alentunutta luuntiheyttä.

Ruokavalio ei kuitenkaan paranna keliakiaa, vaan vaatii elinikäisen sitoutumisen. Etenkin ensimmäisten vuosien aikana keliakiadiagnoosin jälkeen taudin säännöllinen seuranta on tärkeää, jotta potilas saa tukea ruokavaliohoidon ylläpidossa ja sopeutumisessa uuteen tilanteeseen.

Keliakian seurantaa suositellaan kaikille

Keliakian säännöllistä seurantaa suositellaan sekä lapsille että aikuisille. Nykyisin seurannan käytännön toteutuminen on kuitenkin vaihtelevaa. Lisäksi suositukset perustuvat pääasiassa asiantuntijanäkemyksiin vahvan tieteellisen näytön sijaan.

Ensimmäisen vuoden aikana seurannan tarve voi olla tiiviimpää, esimerkiksi 3–6 kuukauden välein toteutuvaa. Ensimmäisen kontrollin ajankohta valitaan yksilöllisesti muun muassa oireiden ja iän mukaan. Tämän jälkeen säännöllistä seurantaa suositellaan 1–3 vuoden välein.

Alkutilanteen jälkeen aikuisten seuranta toteutuu ensisijaisesti perusterveydenhuollossa, jossa tulisi olla riittävä tietämys keliakiasta. On myös esitetty, että jatkoseuranta voisi toteutua ravitsemusterapeuttijohtoisesti ja esimerkiksi ryhmäohjausta hyödyntäen.

Vasta-aineiden muutos voi kestää

Jatkoseurannassa keliakiavasta-aineiden mittaamista suositellaan rutiininomaisesti. On kuitenkin huomioitava, että diagnoosin saamisen ja hoidon aloittamisen jälkeen keliakiavasta-aineiden muuttuminen negatiiviseksi voi kestää parikin vuotta.

Myöhemmin koholla olevat vasta-aineet viittaavat gluteenin saantiin ruokavaliosta. Vasta-aineiden mittaus ei kuitenkaan ole kovin herkkä tapa todeta ruokavaliosta lipsumista. Uusia menetelmiä gluteenialtistuksen toteamiseen muun muassa virtsasta ja ulosteesta on kehitteillä, mutta nämä eivät ole vielä laajamittaisessa käytössä.

Ravitsemusterapeutti neuvoo ruokavalion

Keliakiadiagnoosin saamisen jälkeen potilaan kuuluisi päästä ravitsemusterapeutille gluteenittoman ruokavaliohoidon yksityiskohtaista opetusta varten. Ravitsemusterapeutin ohjaukseen kannattaa hakeutua uudelleen, etenkin, jos ruokavalion noudattamisessa on haasteita.

Ohutsuolen limakalvovaurion korjaantuminen gluteenittoman ruokavalion aloittamisen jälkeen on yksilöllistä ja voi viedä vuosia. Lapsilla vaurio korjaantuu yleensä aikuisia nopeammin. Ei ole kuitenkaan näyttöä, että hitaampi suolen korjaantuminen tiukalla ruokavaliohoidolla olisi yhteydessä huonompaan pitkäaikaisennusteeseen.

Tähystyksen tarve harkitaan erikseen

Jos keliakiaa sairastava voi hyvin, ohutsuolikoepalan kontrollointia ei rutiininomaisesti suositella. Koepala tarvitaan, jos oireet eivät korjaannu tai epäillään, ettei ruokavaliohoito auta, tai epäillään jotain muuta sairautta.

Lisäksi tähystyksestä voi olla apua seurannassa, mikäli lähtötilanteessa vasta-aineet olivat negatiiviset. Uusi tähystys tehdään näissä tapauksissa yksilöllisen harkinnan mukaan. Korkeampi ikä ja vaikeammat oireet diagnoosihetkellä voivat puoltaa kontrollitähystyksen tarvetta. Lapsilla tähystys on harvoin tarpeellinen. Uusia laboratoriomenetelmiä suolivaurion toteamiseen on kehitteillä.

Seurannassa huomioitava monia asioita

Seurannan alkuvaiheessa huomioidaan diagnoosivaiheen oireiden ja löydösten korjaantuminen. Lapsilla kasvun seuranta on tärkeää ja poikkeavien laboratoriokokeiden, kuten raudanpuuteanemian tai koholla olevien maksa-arvojen, normalisoituminen olisi hyvä kontrolloida.

Seurannassa tulisi kiinnittää huomiota myös keliakiaan liittyvien muiden autoimmuunisairauksien, kuten kilpirauhasen vajaatoiminnan mahdolliseen esiintymiseen. Luustontiheysmittaus ei ole tarpeen, ellei diagnostinen viive ole ollut pitkä ja taudinkuva vaikea.

Gluteenittoman ruokavalion toteutumisen lisäksi olisi tärkeää arvioida sen mahdollisia negatiivisia vaikutuksia. Ruokavalion noudattaminen on jokapäiväistä ja voi aiheuttaa haasteita esimerkiksi sosiaalisissa ruokaan liittyvissä tilanteissa ja heijastua negatiivisesti elämänlaatuun. Gluteeniton ruokavalio saattaa aiheuttaa myös ravitsemuksellisia haasteita. Se saattaa esimerkiksi sisältää vähemmän kuituja. Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöihin sekä ruokavalion terveellisyyteen onkin kiinnitettävä seurannassa myös huomiota.

Vaihtelevat käytännöt ja seurannan puute

Keliakiapotilaiden seurantakäytännöt vaihtelevat nykyisin maailmanlaajuisesti. Säännöllinen seuranta ei useinkaan toteudu etenkään aikuisilla, ja laboratoriokokeiden käyttö sekä ruokavalioneuvonnan määrä ja laatu ovat vaihtelevia. Lisäksi elämänlaatuun kiinnitetään harvoin huomiota.

On kuitenkin epäselvää, miten seurannan puute vaikuttaa hoidon onnistumiseen ja keliakiapotilaiden pitkäaikaisennusteeseen. Esimerkiksi Suomessa gluteenittoman ruokavalion noudattaminen vaikuttaa olevan yleisesti hyvällä tasolla. Toisaalta muissa maissa on esitetty säännöllisen seurannan parantavan hoitoon sitoutumista.

Onkin mahdollista, että ainakin Suomessa muut tekijät, kuten potilaan ikä, kustannukset ja yleinen tietoisuus, vaikuttavat ruokavalion noudattamiseen seurantakäyntejä enemmän. Systemaattisella seurannalla voidaan kuitenkin todennäköisemmin puuttua esimerkiksi syihin pitkittyneiden oireiden taustalla.

Kohti yksilöllistä seurantaa

Keliakiapotilaiden säännöllistä seurantaa muutaman vuoden välein suositellaan, jotta hoito toteutuisi parhaalla mahdollisella tavalla ja muut sairaudet havaittaisiin. Terveydenhuollossa ja myös keliakiaa sairastavien kesken tarvitaan nykyistä aktiivisempaa otetta seurantojen toteutumiseksi.

Toisaalta yksilöllinen arviointi on myös tärkeää. Seuranta on tarpeellinen etenkin elämän murroskohdissa, kuten siirtyessä lastentaudeilta aikuispuolen seurantaan, jolloin hoitovastuu siirtyy lasten vanhemmilta nuorelle itselleen. Keliakian ollessa hyvässä hoitotasapainossa tiivis seuranta ei toisaalta ole todennäköisesti tarpeen.

Pitkäaikaishoidossa myös potilasjärjestön antama tuki ja informaatio ovat tärkeässä roolissa kroonisen sairauden hoidossa. Lisää tutkimusta optimaalisesta seurannan toteuttamisesta sekä lapsilla että aikuisilla tarvitaan.

Seuranta on tarpeellinen etenkin elämän murroskohdissa.

Lähdeviitteet saatavilla sähköpostilla toimituksesta viestinta@keliakialiitto.fi.

Artikkeli on julkaistu ensin Keliakialiiton Gluteeniton elämä -lehden numerossa 2/2025

Sinua saattaisivat kiinnostaa myös nämä aiheeseen liittyvät artikkelit