Vuoden 2025 keliakiatutkija Linnea Aitokari tutkii parhaillaan erityisruokavaliota noudattavien nuorten välipalakäyttäytymistä
Uutisen tyyppi: Uutinen
Keliakialiitto valitsi lääketieteen tohtori Linnea Aitokarin Vuoden 2025 keliakiatutkijaksi. Aitokari on tehnyt keliakiatutkimusta kymmenen vuoden ajan. Hän työskentelee puolet ajastaan neuvolalääkärinä ja puolet tutkijana.
- Julkaistu
- Teksti Leila Alivuotila
- Kuvat Leila Alivuotila
Linna Aitokari on ilahtunut ja kiitollinen Vuoden keliakiatutkija -tunnustuksesta.
– Tästä tulee sellainen olo, että tutkimusaiheeni ovat tärkeitä ja niillä on vaikuttavuutta keliakiaa sairastavien arkeen. Palkinto motivoi jatkamaan tutkimuksia, Aitokari sanoo.
Linnea Aitokari aloitti tutkimustyön jo lääketieteen opintojen aikana kymmenen vuotta sitten.
– Autoimmuunisairaudet kiinnostivat minua, sillä niiden syitä ei vielä täysin tunneta ja niitä on Suomessa erityisen paljon. Professori Kalle Kurppa sai minut innostumaan keliakian tutkimisesta, Aitokari kertoo.
Keliakiassa riittää hänestä edelleen paljon tutkittavaa. Vielä ei esimerkiksi tiedetä, miten keliakiaan sairastuminen voitaisiin ehkäistä. Lisäksi sairauden diagnostiikka- ja seurantakäytäntöjä tulee edelleen kehittää.
Aitokari työskentelee yleislääketieteeseen erikoistuvana lääkärinä Valkeakosken terveyskeskuksessa ja neuvolalääkärinä. Hän kiittää työnantajaansa siitä, että voi osa-aikaista työtä tekemällä yhdistää lääkärin työn ja tutkimustyön.
– Tämä on ehdottomasti sitä, mitä haluan tehdä. Yleislääkärinä voin tukea potilaita vaikeissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä sairauksien syntyä. Tutkimuksen kautta voin vaikuttaa vielä suuremman joukon hyvinvointiin, hän toteaa.
Väitöskirjan aiheena lasten maksasairaudet
Aitokari väitteli viime vuonna lasten maksasairauksista. Yksi väitöskirjan osatyö käsitteli lapsena keliakiaan sairastuneiden maksasairauksia.
- Tutkimuksessa seitsemällä prosentilla lapsipotilaista todettiin kohonneita maksa-arvoja.
- Luku on korkeampi kuin terveillä lapsilla, mutta gluteeniton ruokavalio korjasi suurimmalla osalla maksa-arvot normaaleiksi.
- Lapsilla ei todettu autoimmuunimaksasairauksia tai rasvamaksatautia.
- Maksa-arvot olivat koholla erityisesti sellaisilla lapsilla, joilla oli kasvuhäiriö, edennyt suolinukkavaurio ja korkeat vasta-ainepitoisuudet.
- Tutkimus osoitti, että maksa-arvojen mittaaminen kannattaa kohdentaa henkilöihin, joilla on vaikeampi keliakian taudinkuva.
- Tiukka gluteeniton ruokavalio voi ehkäistä maksasairauden kehittymistä.
Linnea Aitokarin ja Kalle Kurpan artikkeli väitöstutkimuksesta.
Nuorten välipalat kiinnostuksen kohteena
Parhaillaan Aitokari tutkii väitöskirjaohjattavansa kanssa 16–30-vuotiaiden nuorten elintapoja ja välipalakäyttäytymistä.
– Tutkimme, miten gluteenitonta ruokavaliota tai muita erityisruokavalioita noudattavat nuoret onnistuvat valitsemaan itselleen terveellisiä välipaloja ja minkälaisia haasteita he kohtaavat esimerkiksi koulu- tai työpaikkaruokalassa, hän kertoo.
Kolmasosalla tutkituista nuorista on gluteenittoman ruokavalion lisäksi joku muu erityisruokavalio, kuten kasvisruokavalio, ärtyvän suolen oireyhtymän edellyttämä ruokavalio tai allergiaruokavalio.
Nuorten välipalavalintoihin vaikuttavat osaltaan myös hinta, pakkauksen ulkonäkö ja ympäristöystävällisyys.
– Alustavien tulosten perusteella gluteenitonta ruokavaliota noudattavilla keliakiaa sairastavilla nuorilla on hieman terveellisemmät välipalavalinnat kuin muilla nuorilla, Aitokari sanoo.
Huolestuttavaa on se, että gluteenitonta ruokavaliota noudattavat eivät aina löydä koulusta tai työpaikkaruokalasta itselleen sopivaa syötävää.
Yleisemminkin päivittäin koululounasta syövien nuorten osuus on vähentynyt. THL:n tuoreiden kouluterveyskyselyiden mukaan puolet 8.–9.-luokkalaisista tytöistä ja yli kolmannes pojista ei syö koululounasta päivittäin.
Lisätietoa: Lasten ja nuorten hyvinvointi - Kouluterveyskysely 2025, pdf
Milloin tähystys olisi tarpeen?
Aitokari osallistuu myös tutkimukseen keliakian uusien diagnostisten kriteerien vaikutuksista. Keliakia on voitu vuonna 2018 päivitetyn Käypä hoito -suosituksen jälkeen diagnosoida selkeissä tapauksissa pelkän verinäytteen perusteella.
– Tutkimme, milloin aikuisille kannattaisi tehdä ohutsuolen tähystystutkimus, ettei muita samanaikaisia sairauksia jäisi huomaamatta.
Aitokari on jatkossa osallistumassa myös DIPP-tutkimukseen tutkimalla, miten raskauden aikainen ruokavalio vaikuttaa keliakian puhkeamiseen.
Lääkäreiden tulisi ohjata ravitsemusterapeuteille
Aitokari kohtaa neuvolassa harvoin keliakiaa sairastavia. Jos potilaan tai perheen gluteeniton ruokavalio tulee puheeksi, hän kysyy aina, onko keliakiaa seurattu, onko potilas päässyt ravitsemusterapeutin ohjaukseen ja onko perheenjäseniltä tutkittu keliakiaa.
– Keliakian seuranta ei taida toteutua missään suositusten mukaan, hän huokaisee.
Lääkäreiden tulisi ohjata keliakiadiagnoosin saaneet aina ravitsemusterapeutille ja seurata gluteenittoman ruokavalion toteutumista verikokeiden avulla. Myös ravitsemusterapeutin seuranta olisi keliakiaa sairastaville Aitokarin mielestä hyvä asia.
Aitokari on tehnyt yksityisessä terveydenhuollossa vain yksittäisiä työpäiviä. Hän uskoo vakaasti julkisen terveydenhuollon tärkeyteen ja haluaa työpanoksellaan mahdollistaa palveluiden saatavuutta.
– Haluan, että meillä on tasa-arvoinen ja kaikille saavutettava terveydenhuolto, hän painottaa.
Keliakialiiton ja muiden potilasjärjestöjen työtä hän pitää todella arvokkaana osana terveydenhuollon kokonaisuutta, sillä ne tarjoavat täydentäviä palveluita.
– Suosittelen aina keliakiaa sairastavia tutustumaan Keliakialiiton palveluihin. Liiton jäsenille on tarjolla esimerkiksi asiantuntijalääkäri, kursseja ja vertaistukea, Aitokari vinkkaa.
Osallistu webinaariin!
Vuoden 2025 keliakiatutkija Linnea Aitokari luennoi webinaarissa torstaina 4.12. kello 18 keliakiasta ja erityisruokavalioista. Webinaariin voi lähettää etukäteen kysymyksiä.
Lue lisää ja ilmoittaudu kaikille avoimeen vuoden keliakiatutkijan webinaariin.
Linnea Aitokari
- Lääketieteen tohtori 2024 Tampereen yliopistosta. Väitöskirjan aiheena oli lasten maksasairaudet.
- Työskentelee yleislääketieteeseen erikoistuvana lääkärinä Valkeakosken terveyskeskuksessa ja neuvolalääkärinä.
- Jatkanut post-doc-tutkijana Tampereen yliopiston Keliakiatutkimuskeskuksessa. Tutkii muun muassa keliakian diagnostiikkaa ja keliakiaa sairastavien ruokavalion toteutuksessa ilmeneviä haasteita ja toiveita ruokapalveluille ja elintarviketeollisuudelle.
- Hän on esittänyt tutkimustuloksiaan kansallisissa ja kansainvälisissä tieteellisissä kokouksissa.
- Ohjaa nuorempien keliakiatutkijoiden väitöskirjaprojekteja.
- Keliakialiiton tieteellisen asiantuntijaneuvoston jäsen.
Vuoden keliakiatutkija -palkinto
- Keliakialiitto palkitsee vuosittain yhden ansioituneen keliakiatutkijan Vuoden keliakiatutkija -palkinnolla. Tunnustus on jaettu vuodesta 1996 lähtien. Valinnan tekee Keliakialiiton liittohallitus.
- Palkinnon arvo on 2 000 euroa ja se rahoitetaan Keliakialiiton tutkimusrahastosta, joka on kerätty lahjoitusvaroin.
- Joa haluat lahjoittaa tutkimusrahastoon, lue lisää keliakialiitto.fi/tue-toimintaamme tai ota yhteyttä talous- ja hallintopäällikkö Eija Leppäkynnäkseen tai eija.leppakynnas@keliakialiitto.fi tai p. 03 2541 332.