Keliakia - koko elimistön sairaus

Käsitys keliakian taudinkuvasta on muuttunut paljon viime vuosikymmeninä. Keliakia on huomattavasti yleisempi kuin aiemmin tiedettiin. Harvinainen, lastentautina pidetty sairaus on tutkimuksen edetessä paljastunut moni-ilmeiseksi kansansairaudeksi. Keliakian esiintyvyys suomalaisilla on noin 2 %, diagnoosi on alle puolella. 

Perinnöllinen autoimmuunisairaus

Keliakian puhkeamiseen tarvitaan tietty perinnöllinen alttius, gluteeni ja mahdollisesti vielä jokin muu tekijä. Keliakia on perinnöllinen autoimmuunisairaus, jonka kehittyminen alkaa ohutsuolessa reaktiona ravinnon gluteenia kohtaan. Muutoksia voi esiintyä myös ruoansulatuskanavan ulkopuolisissa elimissä.

Keliakiaan voi sairastua missä iässä tahansa. Keliakia ilmenee monimuotoisin oirein, jotka ovat hyvin yksilöllisiä. Suuri osa keliakiapotilaista on vähäoireisia tai osa jopa täysin oireettomia.

Keliakian ainoa hoito on elinikäinen ja ehdoton gluteeniton ruokavalio. Ruokavaliohoito aloitetaan lääkärin varmistaman diagnoosin jälkeen. Gluteenittoman ruokavalion omaksuminen osaksi jokapäiväistä arkea sekä riittävä ravintoaineiden ja kuidun saanti gluteenittomista ruoka-aineista on vaativaa ja edellyttää ravitsemusterapeutin antamaa ohjausta ruokavalion monipuolisuuden varmistamiseksi.

Keliakia

  • Gluteenin aiheuttama autoimmuunisairaus. 
  • Ihokeliakia on keliakian toinen esiintymismuoto. 
  • Diagnoosi tehdään ohutsuoli- tai ihokoepalasta. 
  • Hoitona elinikäinen gluteeniton ruokavalio. Ohjauksen antaa ravitsemusterapeutti. 
  • Ruokavaliota ei tule kokeilla oireiden hoitoon ennen tutkimuksia. 

Keliakian ilmenemismuodot ja oireet

Keliakia ilmenee monimuotoisin oirein. Klassisia oireita ovat erilaiset suolistovaivat. Nykyisin keliakia diagnosoidaan yhä useammin suoliston ulkopuolisten oireiden perusteella. Keliakia voi olla myös oireeton. 

Suoliston ulkopuoliset oireet tai ilmentymät voivat olla ainoa keliakian jäljille johtava tekijä. Diagnosoinnin haasteellisuutta lisää se, että keliakialle tyypillisiä oireita ja löydöksiä liittyy myös moniin muihin sairauksiin.

Keliakiavasta-aineiden tutkiminen on useimmiten helppo ja melko edullinen tapa sulkea pois keliakian mahdollisuus. 

 

Keliakia suolessa 

Erilaisia vatsavaivoja esiintyy hoitamattomassa keliakiassa yleisesti. Keliakiaan tyypillisesti liitettyjä oireita, kuten imeytymishäiriöitä, anemiaa ja laihtumista, esiintyy yhä harvemmin. 

Keliakia iholla 

Ihokeliakiassa (dermatitis herpetiformis) voimakkaasti kutisevaa, rakkulaista ihottumaa esiintyy tyypillisesti kyynärpäiden ja polvien ulkopinnoilla, pakaroissa ja hiusrajassa. Lähes kaikilla ihokeliaakikoilla on myös ohutsuolessa jonkinasteinen limakalvovaurio. Noin joka kahdeksannella keliakiaa sairastavalla on ihokeliakia. 

Kutinaa voidaan lievittää alkuvaiheessa dapsoni-lääkityksellä. Ainoa hoito ihokeliakiassakin on ehdoton gluteeniton ruokavalio, jolla ihottuma häviää ja ohutsuolen suolinukkavaurio korjaantuu.

Keliakia suussa 

Pysyvien hampaiden kiillemuutokset voivat liittyä hoitamattomaan keliakiaan. Kiillevaurioiden lisäksi erilaisia suuoireita, kuten aftoja ja muita limakalvomuutoksia, esiintyy keliaakikoilla jonkin verran enemmän kuin muulla väestöllä.

Keliakia maksassa 

Epäselvästä syystä hoitamattomassa keliakiassa todetaan melko usein suurentuneita maksaentsyymipitoisuuksia. Tavallisesti ilmiö on oireeton ja korjaantuu gluteenittomalla ruokavaliolla. Hoitamaton keliakia saattaa myös pahentaa olemassa olevaa maksasairautta.

Keliakia luissa 

Kalsiumaineenvaihdunnan häiriöt ovat tavallisia hoitamattomassa keliakiassa ja voivat johtaa joko ostepeniaan tai osteoporoosiin. 
Mitä nuorempana keliakia todetaan ja asiaan kuuluva hoito aloitetaan, sitä parempi on luustotaudin ennuste.

Keliakia mielessä 

Melko tavallinen hoitamattomaan keliakiaan liittyvä psyykkinen oire on mielialan lasku ja masennus. Pienillä lapsilla voi esiintyä myös ärtyneisyyttä, levottomuutta ja välinpitämättömyyttä. Isommilla lapsilla ja aikuisilla keliakian ensioireita voivat olla yleinen väsymys, huonovointisuus ja aloitekyvyn puute.

Keliakia nivelissä 

Toisinaan hoitamattomaan keliakiaan liittyy niveloireita. Tyypillisesti kyseessä on yhden tai useamman nivelen kipu ja arkuus ilman tulehduksen merkkejä. Osalla gluteeniton ruokavalio helpottaa niveloireita, mutta ei kaikilla. Nivelreumaa keliakiaa sairastavilla ei ilmeisesti ole merkittävästi muuta väestöä enempää.

Keliakia hermostossa 

Keskus- ja ääreishermosto-oireet ovat toisinaan merkki keliakiasta. Oireiden taustalla saattaa olla imeytymishäiriöstä johtuva B12-vitamiinin tai useiden vitamiinien puute tai gluteenin aiheuttama immunologinen reaktio hermostossa. Polyneuropatia on yksi keliakiaan liittyvistä hermosto-oireista, samoin alkoholin käyttöön liittymätön ataksia. Epilepsiaa sairastavilla esiintyy keliakiaa jonkin verran enemmän kuin muussa väestössä. 

Hedelmättömyys ja raskaus 

Hoitamaton keliakia vaikuttaa monin tavoin naisen lisääntymisterveyteen. Kuukautisten alkamisiän myöhentyminen, loppumisiän varhaistuminen ja erilaiset kuukautishäiriöt ovat näistä tunnetuimpia. Keliakiaa saattaa esiintyä keskimääräistä enemmän myös selittämättömästä lapsettomuudesta kärsivillä. 

Oireeton keliakia 

Merkittävä osa keliaakikoista, joiden keliakia on todettu aktiivisella keliakiavasta-aineiden seulonnalla, on kokonaan tai lähes oireettomia. Oireettomuus ei tee sairaudesta vaaratonta, sillä oireettomaan keliakiaan näyttää liittyvän monia vastaavia komplikaatioita kuin hoitamattomaan oireiseen keliakiaankin. On myös viitettä siitä, että oireettomilla keliaakikoilla esimerkiksi elämänlaatu ja luuntiheys saattavat kohentua gluteenittoman ruokavalion myötä. 

Keliakiaa kannattaa seuloa kattavasti

Keliakian riskiryhmiin kuuluvia ja vähäoireisia henkilöitä suositellaan seulomaan mahdollisimman kattavasti. Seulontamenetelmänä suositellaan ensisijaisesti käyttämään joko seerumin IgA-luokan endomysium- ja kudostransglutaminaasivasta-aineita yksin tai mahdollisimman suuren herkkyyden ja tarkkuuden saavuttamiseksi yhdessä.

Koska keliaakikoilla on muuta väestöä enemmän selektiivistä IgA-puutosta, on syytä määrittää seerumin IgA-pitoisuus, sillä edellä mainitut keliakiavasta-ainetutkimukset eivät anna heille oikeaa tulosta. IgG-luokan kudostransglutaminaasivasta-aineet määritetään vain silloin, kun henkilöllä on IgA-puutos.

Niille, joiden lähisuvussa on keliakiaa tai joilla on sairaus, johon liittyy lisääntynyt riski sairastua keliakiaan, suositellaan keliakiavasta-aineiden määrittämistä viiden vuoden välein, vaikka oireita ei olisi.

Jos potilaalla on keliakiaan viittaavia oireita tai sairauksia, suositellaan vasta-aineiden seulontaa työterveys- tai kouluterveydenhuollossa tai terveyskeskuksessa.

Keliakian mahdollisuus on syytä pitää mielessä, jos potilaalla on:

  • Lähisuvussa keliakiaa (vanhemmalla, sisaruksella tai lapsella)
  • Sairaus, johon liittyy suurentunut riski sairastua keliakiaan:

     • Tyypin 1 diabetes
     • Kilpirauhasen autoimmuunitaudit
     • Sjögrenin oireyhtymä
     • Downin oireyhtymä
     • Addisonin tauti
     • Selektiivinen IgA-puutos
     • Autoimmuunihepatiitti
     • Useampi endokriininen eli umpieritysrauhasten sairaus yhtä aikaa
 

  • Oireita tai sairauksia, jotka liittyvät keliakialle tyypilliseen suoliston ulkopuoliseen ilmenemiseen, kuten:

     • Ihokeliakia eli dermatitis herpetiformis, voimakkaasti kutiava rakkulainen ihottuma
     • Keskus- tai ääreishermostoon liittyviä oireita
     • Niveloireita
     • Hedelmättömyyttä tai toistuvia keskenmenoja
     • Puberteetin viivästyminen
     • Menopaussin aikaistuminen
     • Luukato (osteopenia ja osteoporoosi) tai osteomalasia
     • Pysyvien hampaiden kiillevaurio, toistuvia limakalvovaurioita suussa tai kielessä (aftoja)
     • Maksaentsyymiarvojen (P-ALAT, P-ASAT) lievä suureneminen, maksatulehdus
     • Psyykkisiä oireita
     • Lapsilla pituuskasvun hidastuminen

  • Keliakian klassisia oireita:

     • Jatkuva ripuli ja erilaiset vatsavaivat
     • Anemia
     • Laihtuminen
     • Ravintoaineiden imeytymishäiriöt