Keliakian diagnosointi
Sisällysluettelo:
Diagnoosiin ei tarvita aina tähystystä
Joulukuussa 2018 uudistunut Käypä hoito -suositus muutti keliakian diagnosointia niin, että diagnoosiin ei kaikissa tapauksissa tarvita tähystystä. Keliakia voidaan todeta pelkän verinäytteen perusteella, jos transglutaminaasivasta-ainepitoisuus on yli kymmenen kertaa viitealueen rajaa suurempi ja myös endomysiumvasta-aineet ovat positiivisia.
Jos vasta-ainepitoisuus on pienempi tai vasta-aineita ei ole mitattu näillä kahdella menetelmällä, diagnoosiin tarvitaan edelleen koepala ohutsuolesta. Ihokeliakiaa epäiltäessä tarvitaan diagnoosiin aina verikokeiden lisäksi ihokoepala.
Keliakia alkaa jo ennen koepalasta todettavaa gluteenin aiheuttamaa ohutsuolen suolinukkavauriota. Alustavasti keliakiaa ja ihokeliakiaa voidaan tutkia verestä mitattavien vasta-aineiden avulla. Suurentuneet endomysium- ja kudostransglutaminaasivasta-ainepitoisuudet ilman ohutsuolen nukkavauriota ovat merkki kehittyvästä keliakiasta, joka vaatii seurantaa.
Pikatesti ohjaa keliakian jäljille
Apteekissa myytävällä keliakian pikatestillä voidaan tutkia keliakiaan liittyviä vasta-aineita sormenpääverinäytteestä. Testin herkkyys ja tarkkuus ovat seerumista tehtävien vasta-aineiden tasoa. Testin tulos on luettavissa testipuikosta muutaman minuutin kuluttua.
Ruokavaliota ei saa aloittaa ennen tutkimuksia
On tärkeää muistaa, ettei gluteenitonta ruokavaliota aloiteta ennen diagnostisten tutkimusten tekemistä. Gluteenittoman ruokavalion aloittaminen ennen keliakian poissulkua hankaloittaa diagnosointia.
Jos henkilöllä epäillään keliakiaa ja hän on aloittanut ruokavalion jo aiemmin, tulisi hänen siirtyä gluteenipitoiseen ruokavalioon mielellään vähintään useammaksi kuukaudeksi ennen ohutsuolibiopsiaa. Näissä tilanteissa kannattaa konsultoida erikoissairaanhoitoa.
