Materiaaleja terveydenhuollon opettajille ja opiskelijoille

Keliakiassa vehnän, ohran ja rukiin sisältämä gluteeni aiheuttaa perimältään alttiilla henkilöllä ohutsuolen tulehdusreaktion ja limakalvovaurion.

Keliakian tarkkaa syntymekanismia ei vielä tunneta, mutta sen puhkeamiseen tarvitaan perinnöllinen alttius sekä gluteeni. Lisäksi taudin puhkeamiseen vaikuttaa mahdollisesti jokin muu toistaiseksi tuntematon tekijä.

Keliakia vaatii kehittyäkseen perinnöllisen alttiuden (HLA DQ2 tai DQ8 kudostyyppi), ilman tätä ei keliakiaan käytännössä voi sairastua. Noin 30–40 prosenttia Suomen väestöstä kantaa keliakialle altistavaa geeniperimää mutta kaikki eivät silti sairastu keliakiaan. Erikoissairaanhoidossa voidaan tätä laboratoriotutkimusta käyttää epäselvissä erityistilanteissa poissulkemaan keliakian mahdollisuus. Jos tulos on negatiivinen, ei kyseinen henkilö tule sairastumaan keliakiaan. Silloin tutkimuksia täytyy jatkaa ja selvittää mistä oireet johtuvat.

Sairaus voi puhjeta missä iässä tahansa gluteenipitoisten viljojen käyttöönoton jälkeen: lapsena, työikäisenä tai vasta myöhemmällä iällä. Keliakiaa ei voi ennaltaehkäistä, sillä elintavat eivät vaikuta sairastumiseen.

Keliakia on elinikäinen autoimmuunisairaus. Autoimmuunisairaudet liittyvät ihmisen puolustusmekanismeihin, joiden tehtävänä on torjua elimistöön tunkeutuvia vieraita aineita. Autoimmuunisairauksissa torjunta kohdistuu elimistön omia kudoksia kohtaan. Keliakiassa puolustusmekanismit käynnistyvät, silloin kun keliakiaa sairastava henkilö altistuu gluteenille ja keho puolustautuu virheellisesti tuhoamalla ohutsuolen suolinukkaa.

Keliakia on suomalaisessa väestössä varsin yleinen. Seulontatutkimusten perusteella keliakian esiintyvyys aikuisväestössä on 2,4 prosenttia, iäkkäillä henkilöillä jopa suurempi.

Kuitenkin vain reilut 40 000 suomalaista on saanut keliakiadiagnoosin ja jopa 90 000 henkilöä sairastaa keliakiaa tietämättään. Tämän vuoksi on tärkeää, että terveydenhuollon ammattilaiset tunnistavat keliakian mahdollisuuden.

Tärkeää! Jos epäilet keliakiaa, tulee keliakian vasta-aineet tutkia hyvin matalalla kynnyksellä. Aiemmin verinäytteellä mitatut negatiiviset vasta-aineet eivät poissulje keliakian mahdollisuutta myöhemmin. Verinäytteiden tulokset kertovat sen hetkisen tilanteen, keliakia voi kuitenkin puhjeta myöhemmin.

Vatsaoireet: Tyypillisiä vatsaoireita ovat ripuli, ilmavaivat, turvotus, pahoinvointi, oksentelu, kipu, ummetus ja vatsantoiminnan vaihtelu. Hoitamattomaan keliakiaan voi liittyä myös sekundäärinen laktoosi-intoleranssi, jota on noin puolella potilaista.

Maksa: Keliakiaan liittyvä maksavaurio todetaan yleensä kohonneiden maksaentsyymien avulla. Erityisesti alaniiniaminotransferaasientsyymin (ALAT) mittaus on yleinen tapa selvittää maksan toimintaa, sillä maksasoluvaurion yhteydessä entsyymin pitoisuus veressä nousee.

Yleensä hoitamattomasta keliakiasta johtuvat muutokset korjaantuvat tarkalla gluteenittomalla ruokavaliolla 6–12 kuukaudessa. Hoitamaton keliakia saattaa myös pahentaa olemassa olevaa maksasairautta.

Tuoreissa tutkimuksissa on havaittu keliakiaan sairastuneilla muuta väestöä enemmän rasvamaksatautia sekä diagnoosivaiheessa että edelleen gluteenittoman ruokavalion aikana.  Syy tähän on epäselvä, mutta aiheuttajiksi on esitetty muun muassa kroonista tulehdusta sekä lisääntynyttä suoliston läpäisevyyttä ja bakteeriepätasapainoa.

Varhainen diagnoosi ja tarkka gluteeniton ruokavalio vaikuttavat suojaavan keliakiaan liittyvältä maksavauriolta.

Suu: Jos keliakia puhkeaa lapsilla hampaiden kehitysvaiheessa eikä sitä todeta heti, pysyvien hampaiden kiille vaurioituu. Hammaslääkäri saattaa todeta nämä muutokset hampaissa ja lähettää potilaan keliakiatutkimuksiin. Pysyvissä hampaissa todetut vauriot eivät korjaannu gluteenittomasta ruokavaliosta huolimatta.

Kiillevaurioiden lisäksi erilaisia suuoireita, kuten aftoja eli suun limakalvon kipeitä haavaumia, ja muita limakalvomuutoksia esiintyy keliaakikoilla jonkin verran enemmän kuin muulla väestöllä.

Luusto: Hoitamattomana keliakia voi aiheuttaa osteoporoosia estämällä kalsiumin ja muiden luuston terveydelle tärkeiden ravintoaineiden imeytymistä. 

Keliakian mahdollisuus tulisi tutkia erityisesti silloin, kun luunmurtuma aiheutuu vähäisestä vammasta, etenkin nuorella ihmisellä. Mitä nuorempana keliakia todetaan ja hoito aloitetaan, sitä parempi on luustosairauden ennuste. Luuntiheyden paraneminen on nähtävissä tavallisesti jo vuoden kuluttua gluteenittoman ruokavalion aloittamisesta. Keliakiaa sairastaville suositellaan D-vitamiinin käyttämistä ruokavalion ohessa. D-vitamiini edesauttaa kalsiumin imeytymistä, kalsium on luuston rakennusaine.

Nivelet: Toisinaan hoitamattomaan keliakiaan liittyy niveloireita. Tyypillisesti kyseessä on yhden tai useamman nivelen kipu ja arkuus ilman tulehduksen merkkejä. Osalla gluteeniton ruokavalio helpottaa niveloireita, mutta ei kaikilla.

Neurologiset oireet: Keskus- ja ääreishermosto-oireet voivat olla merkki keliakiasta. Oireiden taustalla saattaa olla imeytymishäiriöstä johtuva B12-vitamiinin tai useiden vitamiinien puute tai gluteenin aiheuttama immunologinen reaktio hermostossa. Polyneuropatia on yksi keliakiaan liittyvistä hermosto-oireista, samoin alkoholin käyttöön liittymätön ataksia. Epilepsiaa sairastavilla esiintyy keliakiaa jonkin verran enemmän kuin muussa väestössä.

Psyykkiset oireet: Melko tavallinen hoitamattomaan keliakiaan liittyvä psyykkinen oire on mielialan lasku ja masennus. Pienillä lapsilla voi esiintyä myös ärtyneisyyttä, levottomuutta ja välinpitämättömyyttä. Isommilla lapsilla ja aikuisilla keliakian ensioireita voivat olla yleinen väsymys, huonovointisuus ja aloitekyvyn puute.

Hedelmättömyys ja raskaus: Hoitamaton keliakia voi vaikuttaa monin tavoin naisen lisääntymisterveyteen. Kuukautisten alkamisiän viivästyminen, menopaussin varhaistuminen ja erilaiset kuukautishäiriöt ovat näistä yleisimpiä. Keliakiaa saattaa esiintyä keskimääräistä enemmän myös selittämättömän lapsettomuuden yhteydessä.

Ihokeliakiassa esiintyy voimakkaasti kutisevaa, rakkulaista ihottumaa tyypillisesti kyynärpäiden ja polvien ulkopinnoilla sekä pakaroiden seudussa, ja joskus myös ylävartalolla ja hiuspohjassa. Ihokeliakiaan liittyy samantyyppinen suolivaurio kuin keliakiassa, mutta usein lievempänä.

Ihokeliakiaepäilyssä diagnoosi varmistetaan ihottuman vierestä terveeltä iholta otetulla koepalalla, jonka immunofluoresenssitutkimuksessa näkyvät ihokeliakialle tyypilliset muutokset. Koepalan ottaa aina ihotautilääkäri. Ohutsuolikoepalaa ei tarvita ihokeliakian diagnostiikassa. Ihokeliakiassa kaikilla keliakian vasta-aineet eivät nouse eivätkä näy verikokeessa. Ihokeliakian mahdollisuus on siis olemassa, vaikka vasta-aineet olisivat negatiiviset.

Ihokeliakian hoito on sama kuin suolioireisessa keliakiassa. Pelkällä ruokavaliolla iho-oireet usein häviävät hitaasti, minkä takia ihotautilääkäri saattaa aloittaa alkuvaiheessa Dapson-lääkkeen ihottuman hoitoon. Lääkettä käytetään noin 1–2 vuoden ajan ja se edellyttää tarkkaa ihotautilääkärin seurantaa.

Melko usein keliakia todetaan ilman oireita, esimerkiksi keliaakikoiden lähisukulaisia tutkittaessa tai muiden tutkimusten yhteydessä. Vaikka keliakia olisi oireeton, niin sitä täytyy hoitaa tarkalla gluteenittomalla ruokavaliolla.

Hoitamaton tai huonosti hoidettu keliakia aiheuttaa ohutsuolessa tulehdusreaktion ja vaurioittaa suolinukkaa. Tutkimuksissa on saatu viitettä siitä, että oireettomassakin keliakiassa esimerkiksi elämänlaatu ja luuntiheys saattavat kohentua gluteenittoman ruokavalion seurauksena.

Lapsen keliakia voi puhjeta sen jälkeen, kun viljatuotteet on otettu käyttöön. Lapsen keliakia oireilee samoin kuin aikuisella, mutta erityisesti tulee kiinnittää huomiota kasvun hidastumiseen tai murrosiän viivästymiseen.

Lapset voivat myös oireilla väsymyksellä, kiukkuisuudella sekä yleisellä huonovointisuudella.
Toisinaan hammaslääkäri saattaa kiinnittää huomiota hamapaissa esiintyviin kiillevaurioihin tai suun limakalvoilla esiintyviin haavaumiin (aftoihin).

Jos vanhemmalla tai sisaruksella on keliakia, lapsella on noin 5–10 % riski sairastua keliakiaan.

Lapsen keliakia diagnosoidaan kuten aikuisilla. Ensisijainen tutkimus on verestä mitattavat keliakian vasta-aineet. Tarvittaessa lääkärin harkinnan mukaan voidaan tehdä mahalaukun tähystystutkimus (gastroskopia). Lapsille tähystys tehdään kevyessä nukutuksessa.

Kun lapsella todetaan keliakia, kerro siitä hänelle hänen ikätason mukaisesti. Pienemmille lapsille Keliakialiitto on tehnyt videon, jossa professori S. Nukka kertoo hauskalla tavalla keliakiasta. Video ja muuta neuvontasisältöä löytyy sivulta Keliakia lapsella ja nuorella.

Allergiassa elimistön reaktio on erityyppinen kuin autoimmuunisairauksissa, ja allergisen reaktion vaikeus vaihtelee yksilöiden välillä. Useimmiten reaktiot ovat luonteeltaan nopeasti ohimeneviä, eivätkä ne aiheuta pitkäaikaisia kudosvaurioita. Allergia voi aiheuttaa joillekin nopeasti kehittyvän henkeä uhkaavan anafylaktisen reaktio. Keliakia ei aiheuta tämän tyyppistä reaktiota.

Keliaa sairastavalle gluteeni aiheuttaa hitaasti paranevan suolinukkavaurion sekä altistaa mahdollisille lisäsairauksille. Allergiassa tarve välttää viljojen syömistä riippuu reaktion vaikeudesta. Keliakia taas edellyttää aina tiukkaa gluteenitonta ruokavaliota, silloinkin vaikka oireita ei ole. Ruoka-allergiat ovat yleisimpiä lapsilla ja usein ne lievittyvät iän myötä. Keliakia on parantumaton elinikäinen sairaus.

Keliakian riskiryhmään kuuluvat keliakiaa sairastavan ensimmäisen asteen sukulaiset kuten vanhemmat, sisarukset ja lapset. Heillä keliakian esiintyvyys on 5–10 prosenttia.

Myös heiltä pitäisi tutkia keliakian vasta-aineet verikokeella silloin kun lähisukulaisella todetaan keliakia. Ohjaathan asiakasta siinä, miten sukulaiset pääsevät verikokeisiin. Vaikka keliakiaa ei läheisiltä tuolloin todettaisi, oireita kannattaa seurata, sillä keliakia voi puhjeta myös myöhemmin.

Sukulaisten lisäksi riskiryhmään kuuluvat muita autoimmuunisairauksia sairastavat ihmiset. Muita autoimmuunisairauksia ovat esimerkiksi:

• tyypin 1 diabetes
• Sjögrenin syndrooma
• kilpirauhasen autoimmuunitulehdukset
• nivelreuma

Kun autoimmuunisairauksia sairastavat käyvät vuosikontrolleissa tulisi heiltä tutkia keliakian vasta-aineet. Myös Downin oireyhtymään on todettu liittyvän kohonnut riski sairastua keliakiaan.

Keliakian diagnoosiviive on pitkä, jopa useita vuosia. Suomessa noin 90 000 sairastaa keliakiaa tietämättään. Varhainen diagnoosi ja gluteenittoman ruokavaliohoidon aloittaminen diagnoosin saannin jälkeen vähentävät merkittävästi lisäsairauksien riskiä.

Keliakia voidaan diagnosoida, jos sille määritellyt kriteerit täyttyvät. Keliakian toteamisen edellytyksenä verikokeen perusteella on, että:

• transglutaminaasivasta-ainepitoisuus on yli kymmenen kertaa viitealueen rajaa suurempi ja
• endomysiumvasta-aineet ovat positiiviset.

Osalla vasta-aineet eivät nouse lainkaan ja tällöin tulee tarkistaa IgA-puutoksen mahdollisuus. IgA-puutosta sairastavilla seulontamenetelmänä voidaan käyttää IgG-luokan kudostransglutaminaasivasta-aineiden määritystä. Immunosuppressiiviset lääkkeet saattavat vaikuttaa vasta-ainemääritykseen.

Ensisijainen tutkimus on verestä mitattavat keliakian vasta-aineet eli transglutaminaasi- ja endomysium-vasta-aineet.

Jos vasta-aineet eivät ole riittävän koholla voidaan lääkärin harkinnan perusteella tehdä mahalaukun tähystystutkimus eli gastroskopia. Tähystystutkimuksessa tutkitaan ruokatorven, mahalaukun ja ohutsuolen alkuosan rakenteita ja mahdollisia sairauksia.

Tutkimuksessa otetaan koepaloja ja patologi tutkii ne laboratoriossa.  Koepalojen tulosten perusteella saadaan selville sairastaako tutkittava henkilö keliakiaa tai mahdollisesti jotain muuta ruoansulatuskanavan sairautta.

Ihokeliakiaa epäiltäessä diagnoosi tehdään iholta otetusta koepalasta. Ihokeliakian toteaa aina ihotautilääkäri.

Huomioithan, että aiemmin mitatut matalat keliakian vasta-aineet ei poissulje myöhemmin sairastumisen mahdollisuutta.

Keliakiatutkimukset on tehtävä ennen ruokavaliohoidon aloittamista. Jos gluteeniton ruokavaliohoito on aloitettu ennen tutkimuksia, niin keliakiaa ei pystytä toteamaan eikä negatiivinen testitulos ole luotettava.

Jos henkilö on noudattanut gluteenitonta ruokavaliota vain osittain tai lyhyen aikaa (alle 4 kk), voidaan tutkimukset rehdä ilman gluteenialtistusta. Jos limakalvo osoittautuu normaaliksi tai henkilö on ollut pidempään gluteenittomalla ruokavaliolla, tulee gluteenille altistaa uudelleen keliakian mahdollisuuden varmistamiseksi.

Gluteenialtistus: Gluteenipitoista ruokavaliota tulee noudattaa vähintään kolmen kuukauden ajan. Päivittäin tulee gluteenia syödä vähintään kolme grammaa, esimerkiksi 2–3 viipaletta gluteenipitoista leipää tai 1 viipale leipää ja 1 pulla. Oireiden siedon mukaan määrää tulisi nostaa. Gluteenin saantilähteellä ei ole merkitystä.

Uudet tutkimukset: Keliakiavasta-aineet määritetään uudelleen kolmen kuukauden kuluttua altistuksen aloittamisesta. Jos vasta-aineet ovat lievästi koholla, tulee altistuksen jatkamista harkita. Lääkärin harkinnan mukaan, potilas voidaan lähettää gastroskopiaan, jossa diagnoosi varmistetaan.

Vaste gluteenialtistukselle vaihtelee huomattavasti ja vasta-aineiden muuttuminen positiiviseksi voi säännöllisen gluteenin käytöstä huolimatta kestää pitkään.

Keliakian hoidon onnistunut toteutuminen vaatii lääkärin seurantaa.

Aikuisilla ensimmäinen jatkoseurantakäynti suositellaan tehtäväksi viimeistään vuoden kuluttua sairauden toteamisesta.

Jos tilanne on hyvä, seurantaa voidaan harventaa. Lääkärintarkastus ja vasta-ainetutkimukset voidaan jatkossa tehdä esimerkiksi 2–3 vuoden välein.

Lapsien ja ihokeliakiaa sairastavien aikuisten seurantojen tiheys ja jatkoseurantapaikka arvioidaan tapauskohtaisesti erikoissairaanhoidossa.

Jatkoseurannan merkitys: Jatkoseurannan avulla voidaan varmistaa, että gluteeniton ruokavaliohoito onnistuu ja potilas voi hyvin. Terveydenhuollon ammattilaisten tapaaminen motivoi potilasta omahoidossa. Kuten muissakin pitkäaikaissairauksissa saattaa potilaalla esiintyä hoitoväsymystä. yleensä kuitenkin gluteenin aiheuttamat oireet kannustavat huolehtimaan ruokavaliohoidosta.

On hyvä kuitenkin muistaa, että keliakia ei aina aiheuta oireita ja silloin vahingossa nautittu gluteenialtistuminen ei tule ilmi potilaan voinnissa.

Lue lisää Käypä Hoito -suosituksesta.

Diagnoosin saannin jälkeen varaa asiakkaalle aika ravitsemusterapeutin ohjaukseen. Ohjaukseen tulee päästä mahdollisimman pian, viimeistään kuukauden sisällä. Myös myöhemmin tulee olla mahdollisuus uusintakäyntiin, jos ruokavalion toteuttamisessa ilmenee haasteita tai keliakian vasta-aineet ovat koholla seurantakäynnillä.

Elinikäinen, ehdottoman tarkka gluteeniton ruokavalio:

• Vehnä, ohra, ruis sekä muut gluteenia sisältävät ruoat jätetään pois ruokavaliosta.
• Gluteeniton kaura sopii lähtökohtaisesti useimmille keliaakikoille.
• Keliakialiiton verkkosivuilla on runsaasti tietoa ja käytännön vinkkejä gluteenittoman ruokavalion erityispiirteistä sekä ohjeita sen toteuttamiseen
• Sivuilta löytyy myös listaukset erilaisista gluteenittomista tuotteista.
• Keliakialiiton asiantuntijat vastaavat ammattilaisten sekä keliakiaa sairastavien ja heidän läheistensä kysymyksiin.

Gluteenitonta ruokavaliohoitoa ei saa aloittaa ennen tutkimuksia.

Keliakian hoito tapahtuu alkuohjauksen jälkeen itsenäisesti ja tämä saattaa pelottaa, kun asia on uusi. Alkuohjauksella on suuri merkitys siihen, miten keliakiaan sairastunut henkilö suhtautuu itseensä ja sairauteensa.

Ihmisten tapa reagoida uusiin asioihin vaihtelee. Osa käsittelee sairautta hankkimalla siitä tietoa ja opettelemalla elämään uusien vaatimusten mukaisesti. Toiselle tapa käsitellä uutta tilannetta vaatii pidempää pohdiskelua ja keskustelua läheisten kanssa. Sairastuminen herättää tunteita ja niille tulisi antaa tilaa sopeutumisen aikana.

Terveydenhuollon ammattilaisena voit tarjota keskusteluapua sekä ohjata sairastuneen esimerkiksi vertaistuen pariin. Usein tapaaminen toisen gluteenitonta arkea elävän henkilön kanssa auttaa uuteen tilanteeseen soputumisessa.

Lasten kohdalla reaktiot sairauteen saattavat vaihdella lapsen kasvaessa. Silloin on tärkeää, että lapsen tukena on aikuinen, joka auttaa häntä selviämään vaikeissa tilanteissa. Lapsille kannattaa suositella osallistumista keliakiayhdistysten lastentoimintaan sekä Keliakialiiton kerran vuodessa järjestämälle perheleirille.

Kuten muissakin pitkäaikaissairauksissa voi keliakiaan liittyä hoitoväsymystä. Keliakiaa sairastava väsyy jatkuvaan ruokien tuoteselosteiden tarkistamiseen. Lisäksi on tarkistettava, että ruoka on valmistettu niin, ettei se ole kontaminoitunut eli ollut kosketuksissa gluteenipitoisten ainesosien tai ruoanvalmistusvälineiden kanssa. Myös pelko siitä, että vahingossa altistuu gluteenille aiheuttaa henkistä kuormitusta.

Hoitoväsymys voi ilmetä väsymyksenä ja ahdistuneisuuden tai masennuksen kaltaisin oirein.
Hoitoväsymys voi aiheutua monesta eri tekijästä. Myös sosiaaliset tilanteet, joissa ruokaillaan, saattavat aiheuttaa väsymistä ruokavalion rajoitteiden ja niiden vuoksi joukosta erottumisen vuoksi.

Terveydenhuollon ammattilaisena on tärkeää, että otat asian puheeksi asiakkaan kanssa ja kysyt hänen kokemuksiaan tilanteesta. On hyvä varmistaa, että asiakkaalla on riittävät tiedot sairautensa hoidosta.

Kerro asiakkaalle Keliakialiiton toiminnasta ja katsokaa yhdessä, onko paikkakunnalla keliakiayhdistystä. Yhdistyksillä on myös vertaistukihenkilöitä, joille voi soittaa ja keskustella itselle haastavista asioista.

Keliakialiitolla on myös gluteenittomuutta tukevia kursseja, joille voi hakea. Kurssien tavoitteena on tarjota osallistujille tietoa gluteenittomuudesta sekä lisätä keliakiaa sairastavan voimavaroja gluteenittomassa arjessa jaksamiseen.

• Ruoanjakelussa on huolehdittava kontaminaation estämisestä niin, ettei esimerkiksi gluteenia sisältäviä leivänmurusia tai jauhoja päädy gluteenittomaan ruokaan.
• Gluteenittomat tuotteet pitää säilyttää erillään tavanomaisista tuotteista. Niille pitää olla erilliset tarjoiluastiat, leiville pitää olla oma margariini, leikkuulauta ja leivänpaahdin tai paahtopussi, jolloin voi käyttää samaa leivänpaahdinta kuin muut.
• Pintojen puhtaus, tarkista ettei pinnoilla ole muruja tai jauhopölyä.
• Varmista ruokailutilanteissa, että gluteenitonta ruokaa tarvitsevalle tarjoillaan juuri hänelle tilattu ruoka-annos.
• Väärä ruoka aiheuttaa komplikaatioita.
• Väärä ruoka voi hidastaa toipumista. Esimerkiksi jos leikkauksessa olleelle keliaakikolle tarjotaan gluteenipitoista ruokaa, se voi aiheuttaa oksentelua tai ripulia. Voimakas ponnistaminen aiheuttaa painetta leikkaushaavan alueella ja voi hidastaa toipumista.
• Tarkista aina ennen kuin tarjoilet gluteenittoman annoksen!

Kontaminaatio tarkoittaa, että gluteenia sisältyviä ainesosia päätyy gluteenittoman ruoan joukkoon.

Kerro keliakiaan sairastuneelle Keliakialiiton jäsenyydestä. Jäsenet saavat aina uusimman tiedon gluteenittomasta ruokavaliosta, gluteenittomista tuotteista ja palveluista sekä uusimmista tutkimusuutisista. Heillä on mahdollisuus osallistua oman paikallisen keliakiayhdistyksesi toimintaan.

Jäsenyys tarjoaa paljon tietoa ja toimintaa

Hyötyä: Jäsenenä saat muun muassa viisi kertaa vuodessa ilmestyvän Gluteeniton elämä -lehden sekä rutkasti rahanarvoisia etuja. Paperisen lehden postitus alkaa liittymisen jälkeen seuraavasta mahdollisesta numerosta. Perhejäsenyyteen ei sisälly paperista Gluteeniton elämä -lehteä.

Tietoa: Uutiskirjeitä, webinaareja, tapahtumia, kursseja – jäsenet saavat jatkuvasti paljon tietoa gluteenittoman arjen tueksi. Jäsenmaksun maksettuasi saat postitse kattavan tietopaketin gluteenittomasta elämästä, keliakiasta ja sen hoidosta.

Toimintaa: Liittymisen yhteydessä valitse itsellesi sopiva paikallinen keliakiayhdistys. Samalla voit osallistua yhdistyksen monipuoliseen toimintaan edulliseen jäsenhintaan. Keliakialiitto järjestää myös yhteisiä jäsenmatkoja ja messuja.

Lue lisää Keliakialiiton runsaista jäseneduista.

Keliakialiitto palvelee myös terveydenhuollon ammattilaisia. Keliakialiitossa toimii laillistettuja ravitsemusterapeutteja sekä sairaanhoitajia. Keliakialiitolla on myös asiantuntijalääkäri, jota konsultoimme tarvittaessa. Asiantuntijamme vastaavat mielellään keliakiaan ja gluteenittomaan ruokavalioon liittyviin kysymyksiisi.

• Terveydenhuollon ammattilaisten verkkosivuiltamme löydät paljon tietoa keliakiasta sekä gluteenittomasta ruokavaliohoidosta.
• Voit tilata sähköisen uutiskirjeen tai materiaalia potilasohjaukseen sekä osallistua koulutuksiin.
• Keliakialiitto julkaisee Gluteeniton elämä -lehteä, joka ilmestyy viisi kertaa vuodessa. Voit kysyä lehteä oppilaitoksen kirjastosta tai omasta lähikirjastosta.

Vinkki! Seuraavat Gluteeniton elämä -messut järjestetään Tampereella lokakuussa 2026. Ohjelmassa runsaasti asiantuntijaluentoja sekä runsas määrä gluteenittomien tuotteiden valmistajia esittelemässä ja myymässä tuotteitaan. Näillä päivillä päivität osaamisesi uusimmalla tiedolla. Tapahtuma soveltuu myös opiskelijaryhmien vierailuun.