Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Keliakia ja ihokeliakia sairautena

Viljantähkiä auringonpaisteessa.Keliakia on autoimmuunisairaus, jossa vehnän, ohran ja rukiin sisältämä valkuaisaine, gluteeni, aiheuttaa ohutsuolen limakalvolla tulehdusreaktion ja suolinukan vaurion. Suolinukkavaurion takia ravintoaineet eivät imeydy elimistöön kunnolla. Keliakian ainoa hoito on gluteeniton ruokavalio.

Keliakiaan voi sairastua missä iässä tahansa, alttius sairauteen on perinnöllistä. Keliakiaa ei voi ehkäistä.

Suomessa keliakiaa sairastaa noin kaksi prosenttia väestöstä. 

Mikä keliakia?

Keliakia on autoimmuunisairaus, jossa vehnän, ohran ja rukiin sisältämä valkuaisaine, gluteeni, aiheuttaa ohutsuolen limakalvolla tulehduksen ja suolinukan vaurion. Suolinukka madaltuu tai häviää kokonaan. Suolinukkavaurion takia suolen imeytymispinta pienenee, jolloin ravintoaineiden imeytyminen häiriintyy. 

Ihokeliakia on yksi keliakian ilmenemismuoto. Siinä voimakkaasti kutisevaa, rakkulaista ihottumaa tulee tyypillisesti kyynärpäihin, polviin, pakaroihin ja hiusrajaan.

Keliakian tarkkaa syntymekanismia ei vielä tunneta, mutta sen puhkeamiseen tarvitaan perinnöllinen alttius ja gluteeni. Lisäksi taudin puhkeamiseen vaikuttaa mahdollisesti jokin muu tuntematon tekijä. Sairaus voi puhjeta missä iässä tahansa, lapsena, työikäisenä tai vasta myöhemmällä iällä. Nykyisin suurin osa keliaakikoista diagnosoidaan aikuisiässä.

Riski sairastua keliakiaan on suurentunut muun muassa keliaakikon ensimmäisen asteen sukulaisilla sekä henkilöillä, joilla on joku muu autoimmuunitauti, kuten esimerkiksi tyypin 1 diabetes. 

Hoitona gluteeniton ruokavalio

Keliakian ainoa hoito on gluteeniton ruokavalio. Ihokeliakiassa voidaan alkuun tarvita lisäksi lääkehoitoa, että kutina saadaan rauhoittumaan. Vaikka k­­eliakia on elinikäinen sairaus, ehdotonta gluteenitonta ruokavaliota noudattamalla keliaakikko pysyy työ- ja toimintakykyisenä.

On tärkeä pitää mielessä, että jos epäilee keliakiaa, gluteenittoman ruokavalion voi aloittaa vasta keliakiatutkimusten jälkeen. Gluteenitonta ruokavaliota ei tule aloittaa edes kokeeksi, koska se voi vaikeuttaa keliakian toteamista.

Lue lisää gluteenittomasta ruokavaliosta.

Keliakia ei ole allergia

  • Keliakiaa ei pidä sekoittaa esimerkiksi vilja-allergiaan, vaan kyseessä on autoimmuunisairaus.
  • Jos keliaakikko syö gluteenia, hänen elimistönsä alkaa muodostaa vasta-aineita omia kudoksiaan vastaan. 
  • Reaktion seurauksena ohutsuolen limakalvolle kehittyy tulehdus ja limakalvovaurio.
  • Keliakia ei koskaan parane, vaikka oireet häviävät tarkalla ruokavaliohoidolla.
  • Ruoka-allergiassa elimistö synnyttää vasta-aineita ruoka-aineiden valkuaisaineita eli proteiineja vastaan.
  • Ruoka-allergiat ovat hyvin yksilöllisiä ja väistyvät useimmiten iän myötä.

 

Keliakian oireet

Keliakian oireet ovat monimuotoisia ja hyvin yksilöllisiä. Oireita voi esiintyä sekä ruoansulatuskanavassa että sen ulkopuolella.

Keliakia voi olla myös vähäoireinen tai oireeton. Tällöin oireiden yhdistäminen keliakiaan ei ole helppoa. Oireettomuus tai vähäoireisuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei sairautta tarvitsisi hoitaa.

Yhä useammin keliakia löydetään aikuisiässä ruoansulatuskanavan ulkopuolisten oireiden tai liitännäissairauksien tutkimusten yhteydessä. Ruoansulatuskanavan ulkopuolisia oireita voi olla monenlaisia.

Keliakia voi ilmetä myös iholla kutiavana, pienirakkulaisena ihottumana, jolloin on kyse ihokeliakiasta (dermatitis herpetiformis). Ihottumaa esiintyy tyypillisesti kyynärpäissä, polvissa, hiuspohjassa ja pakaroissa. Lapsella kasvun hidastuminen voi olla ensimmäinen oire keliakiasta.

Ruoansulatuskanavan oireet:

  • vatsakipu
  • ripuli ja löysät ulosteet
  • ummetus ja vatsan toiminnan vaihtelu
  • vatsan turvotus
  • suoliston kouristukset
  • ilmavaivat
  • mahdollisesti myös pahoinvointi, ruokahaluttomuus ja oksentelu

Muut mahdolliset oireet:

  • ihokeliakia
  • anemia ja vitamiinipuutokset
  • muutokset suun limakalvolla (aftat)
  • pysyvien hampaiden kiillevauriot
  • osteoporoosi
  • keskushermosto- ja niveloireet
  • lapsettomuus ja toistuvat keskenmenot sekä psyykkiset oireet voivat liittyä keliakiaan

Keliakian diagnosointi

Jos epäilet sairastavasi keliakiaa, hakeudu lääkärin vastaanotolle. Gluteenitonta ruokavaliohoitoa ei pidä aloittaa kokeeksi ennen keliakiatutkimuksia.

Keliakia voidaan todeta pelkän verinäytteen perusteella, jos transglutaminaasivasta-ainepitoisuus on yli kymmenen kertaa viitealueen rajaa suurempi ja myös endomysiumvasta-aineet ovat positiivisia. Jos nämä kaksi kriteeriä eivät täyty, keliakia tutkitaan koepalasta, joka otetaan ohutsuolesta mahantähystyksessä eli gastroskopiassa. 

Ihokeliakiaa epäiltäessä tarvitaan diagnoosiin aina verikokeiden lisäksi ihokoepala.

Lue tästä keliakian Käypä hoito -ohjeet potilaalle.

Vasta-aineiden seulonta

Keliakiaa voidaan seuloa verestä mitattavien vasta-aineiden avulla.  Suomessa on kehitetty helppo apteekeista ostettava keliakian pikatesti, jonka voi tehdä itse kotona. Jos teet pikatestin ja tulos on positiivinen, käänny lääkärin puoleen, että saat myös virallisen diagnoosin.

Epäselvissä tapauksissa lääkäri varmistaa diagnoosin koepalasta

Jos keliakiadiagnoosi ei ole selvä pelkkien verikoetulosten perusteella, sairaus todetaan ohutsuolesta mahantähystyksessä eli gastroskopiassa otettavasta koepalasta. Tähystyksen avulla lääkäri voi todeta tulehduksen ja suolinukan madaltumisen. Keliakiassa ohutsuolen limakalvovaurio kehittyy asteittain limakalvon tulehduksesta litteään limakalvoon. Ihokeliakiassa koepala otetaan terveeltä iholta.

Aloita ruokavalio vasta diagnoosin jälkeen

Gluteenitonta ruokavaliota ei pidä aloittaa ennen virallista keliakiadiagnoosia, esimerkiksi pelkkien oireiden perusteella. Jos ruokavalion aloittaa omin päin, on vaarana, että diagnoosi jää saamatta, koska suolinukka ja vasta-ainetasot alkavat korjautua osalla potilaista gluteenittoman ruokavalion myötä hyvinkin nopeasti.

Jos diagnoosi jää liian aikaisin aloitetun ruokavalion takia epäselväksi, tutkimukset voi aloittaa vähintään 3 kuukauden gluteenialtistuksen jälkeen. 

Mihin keliakiadiagnoosia tarvitaan?

Kela lopetti ruokavaliokorvauksen maksamisen keliakiaa sairastaville tammikuussa 2016. Tämän jälkeen osa sairautta epäilevistä on pohtinut, että tähystyksestä ja virallisesta diagnoosista ei ole enää mitään hyötyä. Diagnoosi on kuitenkin edelleen tarpeellinen monesta syystä.

1. Ruokavaliohoidon ohjaus ja hoidon tehon seuranta

Jos sinulla ei ole virallista diagnoosia, jäät ilman ravitsemusterapeutin ohjausta ja hoidon tehon seurantaa. Tämä voi johtaa siihen, ettei suolinukka parane kunnolla, mikä voi altistaa muille sairauksille ja oireiden jatkumiselle.

2. Muiden sairauksien poissulkeminen

Moni sairaus voi aiheuttaa samantapaisia oireita kuin keliakia. On siis tärkeää tutkia oireiden todellinen syy myös siksi, että jokin toinen sairaus ei jää diagnosoimatta.

3. Alle 16-vuotiaan vammaistuki

Kela maksaa edelleen alle 16-vuotiaille keliaakikoille Alle 16-vuotiaan vammaistukea. Sen hakemiseen tarvitset virallisen diagnoosin.

4. Täydentävä toimeentulotuki

Jos haet täydentävää toimeentulotukea keliakian aiheuttamista ylimääräisistä kustannuksista, tarvitset virallisen diagnoosin.

Keliakia lapsella

Lapsen keliakia voi oireilla monilla eri tavoilla. Tyypillisimpiä oireita ovat erilaiset vatsavaivat ja kasvun hidastuminen. Myös murrosiän viivästyminen voi olla oire keliakiasta. Ihokeliakia on lapsilla harvinainen.

Miksi juuri meidän lapsemme?

Keliakiaan voi sairastua missä iässä tahansa. Keliakian tarkkaa syntymekanismia ei tunneta, mutta siihen tarvitaan tietty perinnöllinen alttius ja gluteeni. Lisäksi on mahdollisesti vielä jokin muu tekijä, joka vaikuttaa sairauden puhkeamiseen. Keliakiaa ei nykytiedon mukaan voida ehkäistä. 

Imetystä ja lisäruokinnan aloitusta suositellaan keliaakikkoperheissä kuten muillekin. Täysimetystä suositellaan 4-6 kuukauden ikään asti. Imetyksen ohella voidaan aloittaa kiinteiden ruokien antaminen pieninä maisteluannoksina. 

Kelalta tukea ruokavaliohoidon kustannuksiin

Keliakiaa sairastavalle lapselle voi anoa Kelalta alle 16-vuotiaan vammaistukea. Lapsen täytettyä 16 vuotta vammaistuki päättyy. Tuen saamisen edellytyksenä on lääkärin diagnosoima keliakia.

 

Mahdollisia oireita:

  • hidastunut kasvu
  • suolisto-oireet
  • iho-oireet (ihokeliakia)
  • aftat
  • viivästynyt puberteetti
  • pysyvien hampaiden kiillevauriot
  • psyykkiset oireet, kuten levottomuus tai ärtyisyys
  • niveloireet

Video keliakiasta lapsille

Joskus sairautta on vaikea selittää lapselle lapsen tasoisesti. Oheisella videolla höpsähtänyt Professori S. Nukka kertoo lapsille, mikä keliakia on, miten sitä tutkitaan ja mitä gluteeniton ruokavalio tarkoittaa. Videon avulla lapsi voi paremmin ymmärtää omaa tai läheisen sairautta. Katso video. 

Keliakian esiintyvyys

Suomessa keliakiaa on tutkittu paljon, ja tämä näkyy myös käytännön diagnostiikassa. Keliakiaa sairastaa Suomessa 2 % väestöstä eli yli 100 000 henkilöä. Näistä on kuitenkin diagnosoitu vasta reilu kolmannes eli noin 40 000 henkilöä.

Keliakiaa esiintyy aikuisilla ja iäkkäillä enemmän kuin lapsilla. Lapsilla keliakian esiintyvyys on vain 0,5 %, mutta ikääntyneillä jo 2,5 %.

Eroja eri maiden välillä

Keliakian esiintyvyydessä on aina ollut suuria eroja eri maissa. Osin erot ovat todellisia, koska taudin yleisyyteen vaikuttavat muun muassa perintötekijöiden yleisyys väestössä sekä se, kuinka paljon käytetään gluteenipitoisia viljatuotteita. 

Esimerkiksi Kiinassa ja Japanissa keliakia on harvinainen sairaus. Länsimaissakin esiintyvyydessä on eroja, mutta tämä johtuu todennäköisesti ennen kaikkea siitä, että keliakiaa ei osata kaikkialla etsiä eikä tunnistaa.

Oireita viljasta ilman keliakiaa?

Gluteeni voi aiheuttaa oireita myös heille, jotka eivät sairasta keliakiaa. Gluteeniherkkyys ilman keliakiaa voidaan todeta silloin, kun keliakian ja vilja-allergian mahdollisuus on suljettu pois. Tällöin keliakiavasta-aineet ovat negatiiviset. 

Gluteeniherkkyydessä, johon ei liity keliakiaa, suolinukan rakenne on normaali. Henkilöllä voi olla gliadiinivasta-aineita ja keliakialle tai vilja-allergialle tyypillisiä oireita. Gluteeniton ruokavalio auttaa oireisiin. 

Vehnästä, rukiista ja ohrasta oireita saavan ei pidä ryhtyä kokeilemaan gluteenitonta ruokavaliota omin päin. Se vaikeuttaa oikean diagnoosin saamista. Ensin on suljettava pois keliakian ja vilja-allergian mahdollisuus. 

Gluteeniton ruokavalio eri sairauksien hoidon tukena

Osa esimerkiksi reumaa, tulehduksellisia suolistosairauksia tai psoriasista sairastavista voi kokea gluteenittoman ruokavalion helpottavan sairauden oireita. Tutkimusnäyttö gluteenittoman ruokavalion tehosta näiden sairauksien hoidossa on kuitenkin vähäistä.

Gluteeniton ruokavalio ärtyvän suolen oireyhtymän hoidossa

Gluteeniton ruokavalio voi helpottaa myös ärtyvän suolen oireyhtymästä (IBS) kärsivien vatsaoireita, vaikka tässä tapauksessa helpotuksen syy ei varsinaisesti ole itse gluteenin poistaminen ruokavaliosta. Kun vehnä, ruis ja ohra poistetaan ruokavaliosta, poistuvat samalla myös niiden sisältämät FODMAP-hiilihydraatit. FODMAP-hiilihydraatit pilkkoutuvat huonosti ohutsuolessa ja aiheuttavat siksi osalle väestöstä toiminnallisia vatsavaivoja.

Keliakiaan liittyvät sairaudet

Keliakian liitännäissairaudet ovat tauteja, joihin keliaakikot sairastuvat muita useammin. Suurimmalle osalle keliaakikoista ei kuitenkaan koskaan kehity mitään liitännäissairautta. Alttius sairastua näihin sairauksiin on perinnöllinen eikä niitä voi ehkäistä. Yksi esimerkki keliakian liitännäissairauksista on tyypin 1 diabetes.

Sairauksia, joihin liittyy suurentunut riski sairastua keliakiaan:

  • tyypin 1 diabetes
  • kilpirauhasen autoimmuunitaudit
  • Sjögrenin oireyhtymä
  • Downin oireyhtymä
  • Addisonin tauti
  • Selektiivinen IgA-puutos
  • Autoimmuunihepatiitti
  • Usea endokriininen eli umpieritysrauhasten sairaus yhtä aikaa

Osa tutkimustiedosta perustuu pieniin aineistoihin ja tautien yhteys saattaa olla sattumaa. Autoimmuunisairaudet yleistyvät iän myötä, mutta jo lapsilla voidaan todeta tyypin I diabetesta sekä kilpirauhasen ja maksan autoimmuunitulehduksia. 

Keliakia ja laktoosi-intoleranssi

Noin puolet hoitamattomista keliaakikoista kärsii laktoosi-intoleranssista. Hoitamattomassa keliakiassa suolinukan tulehdus ja  suolinukan madaltuminen voivat häiritä laktoosia pilkkovan laktaasientsyymin normaalia eritystä ja toimintaa. Kun suolinukka parantuu, useimmat keliaakikot alkavat sietää laktoosia normaalisti.

Gluteenitonta ruokavaliota noudattavilla keliaakikoilla laktoosi-intoleranssi ei ole sen yleisempi vaiva kuin muilla suomalaisilla keskimäärin.

Jos keliakian diagnoosihetkellä ei siedä laktoosia, tilanne kannattaa tarkistaa noin vuoden kuluttua siitä, kun on aloittanut gluteenittoman ruokavalion. Kokeilun voi aloittaa esimerkiksi hapanmaitotuotteilla, joissa laktoosia on tavallista vähemmän.