Väitös: Ihokeliakian diagnoosi viivästyy useammin naisilla

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan naisten ihokeliakiadiagnoosien saamisessa Suomessa on yllättävän pitkä viive. Viive on neljäsosalla potilaista yli kaksi vuotta.

Aiempien tutkimusten perusteella suolistokeliakiaan tiedetään liittyvän pitkittynyt aika oireiden alusta diagnoosin saamiseen. Ihokeliakiassa diagnostista viivettä ei ollut aiemmin selvitetty.

Lääketieteen lisensiaatti Eriika Mansikka tutki väitöskirjassaan 45 vuoden tarkastelujakson aikana Pirkanmaalla diagnosoituja ihokeliakiapotilaita. Potilailla todettiin pitkä diagnostinen viive.

− Viive on nykyisin neljäsosalla potilaista yli kaksi vuotta. Tämä on kohtuuttoman pitkä aika potilaalle, jolla on hankala, kutiseva iho-oire. Positiivista oli se, että diagnostinen viive on kuitenkin lyhentynyt tarkastelujakson aikana, eli olemme menossa parempaan suuntaan.

Naissukupuoleen liittynyt diagnoosin viivästyminen oli yllättävä löydös ja antaa aiheen asian lisäselvittelyihin.

Ihokeliaakikko tarvitsee tiukan gluteenittoman ruokavalion

Ihokeliakian diagnoosivaiheessa tehtiin aiemmin ohutsuolivaurion olemassaolon selvittämiseksi suoliston tähystystutkimus. Yksi tärkeistä tutkimustuloksista oli, että sairauden ennuste oli samanlainen niillä potilailla, joilla todettiin diagnoosivaiheessa suolistossa vaurio kuin niillä, joilla suolivauriota ei todettu.

− Nykyisessä kansallisessa Keliakian Käypä Hoito -suosituksessa onkin selkeä kannanotto, ettei ihokeliakiapotilailla vaadita diagnoosiin vatsan tähystystutkimusta. Tämä saattaa olla helpotus monille potilaille, selvittää Mansikka.

Tutkimuksessa toteutettiin valvottu gluteenialtistus, jolla haluttiin selvittää, olisiko sairaudesta mahdollista parantua ilman, että iho- tai suolisto-oireet palaavat. Maailmalla oli julkaistu joitakin yksittäisiä tutkimuksia, joissa oli esitetty, että pieni osa ihokeliakiaa sairastavista voisi parantua ilman iho- tai suolisto-oireiden palaamista. Tätä haluttiin väitöstutkimuksessa tarkemmin selvittää.

Yhteensä 19 dieettihoidolla hyvässä hoitotasapainossa olevaa ihokeliakiapotilasta osallistui gluteenialtistustutkimukseen. Sen avulla saatiin arvokasta tietoa gluteenittoman ruokavaliohoidon tärkeydestä.

− Iho-oireet ilmaantuivat tai suolivaurio palasi 18 potilaalla. Yksi potilas jatkaa tutkimuksessa edelleen, ja tulevaisuuden seuranta osoittaa, olisiko parantuminen kenties mahdollista. Tiukka gluteeniton ruokavalio on kuitenkin toistaiseksi ainoa hoito tässä sairaudessa, eikä omatoimista altistusta tule toteuttaa, koska hoitamattomaan sairauteen liittyy riskejä, painottaa tutkija Eriika Mansikka.

Suomessa noin 4500 ihokeliaakikkoa

Ihokeliakia on keliakian suoliston ulkopuolinen ilmentymä, joka aiheuttaa voimakkaasti kutisevan ja rakkuloivan ihosairauden. Suomessa on noin 4 500 ihokeliakiapotilasta. Sairaus on Suomessa yleisempi kuin muualla maailmassa. Kuten suolistokeliakiassa, myös suurimmalla osalla ihokeliakiapotilaista todetaan diagnoosivaiheessa suolistossa keliakiatyyppinen vaurio.

Ihokeliakia diagnosoidaan sairaalassa otettavan erikoisihokoepalan avulla. Sairauden hoitona on sama elinikäinen tiukka gluteeniton ruokavalio kuin keliakiaa sairastavilla.

Lääketieteen lisensiaatti Eriika Mansikan iho- ja sukupuolitautiopin alaan kuuluva väitöskirja Diagnostic delay, small bowel villous atrophy, and gluten challenge in dermatitis herpetiformis tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 25.10.2019 kello 12 alkaen. Mansikka on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta ja työskentelee ihotautien ja allergologian erikoislääkärinä Terveystalossa.

Kuva Markus Grönfors