Jääkiekkovalmentaja Tero Lehterä kaipaa hyvää gluteenitonta pizzaa
Uutisen tyyppi: Artikkeli
Jääkiekkovalmentaja Tero Lehterä sai keliakiadiagnoosin kolme vuotta sitten. Hänen kokemuksensa mukaan keliakian kyllä huomaa vessanpytyllä. Lehterältä gluteeniton ruokavalio vei mennessään turvotuksen.
- Julkaistu
- Teksti Leila Alivuotila
- Kuvat Suomen Jääkiekkoliitto / Mika Kylmäniemi
Kolme vuotta sitten kesällä Tero Lehterä voi huonosti. Hän oli eronnut ja nautti pizzaa sekä olutta 2–3 kertaa viikossa.
– Olo oli turvonnut ja vatsa tuntui kuin se räjähtäisi. Vessassa käynnit olivat yhtä varpusparvea, hän muistelee.
Lehterä havahtui omaan valokuvaansa.
– Näytin joka puolelta turvonneelta ja ymmärsin, että joku ei nyt toimi. Lähdin treenaamaan intensiivisesti fyysistä ja henkistä pahaa oloa lievittääkseni.
Lehterä noudatti kahdeksan viikon ajan carnivore-dieettiä eli luolamiesdieettiä, jossa syödään pelkkiä eläinkunnan tuotteita eli lähinnä lihaa. Samalla hän treenasi seitsemän kertaa viikossa.
– Mieli kirkastui, rasvaa katosi ja turvotus poistui, hän listaa dieetin hyötyjä.
Välillä energia kyllä loppui kesken kovien treenien eikä ruokavalio muutenkaan ollut sellainen, että sitä pystyisi noudattamaan loppuelämän ajan. Lehterä alkoi lisätä ruokavalioonsa eri ruokalajeja ja oireet palasivat hiljalleen takaisin.
Dieetin aikana hän oli syönyt huomaamattaan gluteenittomasti.
”Hae pizza ja huuhtele se oluella”
Lehterä varasi ajan lääkärille. Hän kävi lääkärin kanssa läpi oireitaan ja hänelle tehtiin testejä.
– Lääkäri totesi, että oireet viittaavat keliakiaan, mutta yksi testi piti vielä ottaa. Hän kehotti hakemaan pizzan, huuhtelemaan sen alas oluella, syömään vielä korvapuustin päälle ja tulemaan testiin seuraavana aamuna, Lehterä kertoo lääkärin hieman kyseenalaista ohjetta.
Lehterä teki työtä käskettyä. Keliakian raja-arvot ylittyivät reilusti, Lehterä sai keliakiadiagnoosin ja lähetteen ravitsemusterapeutille. Aikaa ravitsemusterapeutille hän ei kuitenkaan varannut, vaan etsi tietoa verkon kautta ja jutteli pariin otteeseen vilja-allergiaa sairastavan pelikaverinsa kanssa.
– Aluksi mietin, että minkälainen soppa keliakiasta syntyy, kun pitää olla eri ruokakaapit ja varoa kontaminaatiota.
Lehterä pohti, mitä ruokaa voi jatkossa syödä ja valmistaa sekä mitä kaupoista löytyy. Hän asui tuolloin 6-vuotiaan tyttärensä kanssa ja vastasi ruonlaitosta.
Lehterä arvelee, että hänen edesmenneellä äidillään saattoi olla diagnosoimaton keliakia, sillä hän oli kärsinyt poikansa tavoin turvotuksesta.
Uuden ruokavalion kanssa Ruotsiin
Pian keliakiadiagnoosinsa jälkeen Lehterä lähti Ruotsiin valmentamaan. Gluteeniton ruokavalio oli joukkueelle tuttu juttu, sillä joukkueessa oli toinenkin keliaakikko. Kaupoista löytyi Lehterän mielestä hyvin gluteenittomia vaihtoehtoja ja hotellista, jossa hän asui, sai syötävää.
– Olen kananmunan iso ystävä, joten aamupalat eivät tuottaneet ongelmia. Päivisin söin usein intialaista tai nepalilaista ruokaa. Niissä kaikki paitsi naanleipä oli gluteenitonta. Lisäksi söin poke bowleja, Lehterä listaa.
Namien syönti on vähentynyt, sillä niistä on vaikea selvittää, mitkä ovat gluteenittomia ja mitkä eivät.
Tuotteita tullut koko ajan lisää
Kun Lehterä palasi takaisin Suomeen, hän huomasi, että ruokakauppoihin oli tullut lisää gluteenittomia vaihtoehtoja.
– Gluteenittomia tuotteita tuntuu tulevan koko ajan enemmän ja ravintoloista löytyy tietoa, mitä heiltä saa gluteenittomana.
Vahinkojakin on ruoan suhteen sattunut sekä Suomessa että ulkomailla. Lehterä huomaa saaneensa gluteenia siitä, että hän joutuu käymään vessassa parin päivän ajan useammin ja kasvoihin tulee auringonpolttaman kaltaista punoitusta. Hän itse kokee, että kyseessä on vain epämukavuustekijä, ei sen kummempaa.
Leivonnaiset, leivät ja pizzat jääneet
Lehterä oli ennen keliakiadiagnoosiaan suuri italialaisen ruoan ja pizzan ystävä. Lisäksi hänen tyttärensä leipoi herkullisia korvapuusteja. Diagnoosin jälkeen hänen ruokavaliostaan ovat jääneet pois kaikenlaiset leivonnaiset, leivät ja pizzat.
– Gluteenittomista leivonnaisista puuttuu sitko ja ne ovat ihan peestä. Myös namien syönti on vähentynyt, sillä niistä on vaikea selvittää, mitkä ovat gluteenittomia ja mitkä eivät, hän toteaa.
Kerran vuodessa Lehterä matkustaa Barcelonaan, jossa sijaitsee hänen sanojensa mukaan aivan loistavaa autenttista italialaista gluteenitonta pizzaa tekevä ravintola Grosso Napoletano. Siellä hän ruokailee useamman kerran matkalla ollessaan.
Tyttärensä leipomille gluteenittomille porkkana- ja kesäkurpitsaskonsseille hän antaa myös kiitosta.
Olympialaisissa ala-arvoista ruokaa
Lehterä toimii nykyisin Suomen naisten jääkiekkomaajoukkueen päävalmentajana. Talviolympialaisissa 2026 Italiassa oli kyllä tarjolla gluteenitonta ruokaa, mutta...
– Se oli ala-arvoista. Mieluummin olisin mennyt vaikka mäntyä pureskelemaan, Lehterä puuskahtaa.
Lehterän lisäksi joukkueessa on muutama muukin gluteenitonta ruokavaliota noudattava. Jos joukkue päättää lähteä pizzalle, Lehterä ei viitsi lähteä mukaan.
– Jos gluteenitonta pizzaa sattuisikin saamaan, se on usein ihan näkkäriä tai sahanpurua.
Eväitä hän ei reissuilleen mukaansa pakkaa, vaan luottaa siihen, että aina löytyy syötäväksi vähintään pähkinöitä tai kuivattuja hedelmiä.
Korvapuusteja ja croissanteja ikävä
Lehterä kertoo syövänsä kotonaan paljon punaista lihaa. Lisäksi hän syö kasviksia sekä joskus kanaa ja kalaa.
– Kotini lähellä on aivan loistava lounasravintola, josta saan hyvää gluteenitonta ruokaa, hän kiittelee.
Lehterä kaipaa hyviä gluteenittomia korvapuusteja, täytettyjä croissanteja ja tanskalaisia lehteviä leivonnaisia.
– Kahvilassa käynti jää usein pelkkään kahviin, hän harmittelee.
Oluen sijaan hän nauttii nykyisin mieluummin lonkeroa tai viskiä, mutta harvoin niitäkään. Ravintolan hän valitsee sen mukaan, mistä hän tietää saavansa hyvän pihvin.
Turvotus on kadonnut
Gluteeniton ruokavalio on vaikuttanut eniten Lehterän keskivartaloon.
– Turvotus on poissa, olo on pirteämpi eikä lounaan jälkeen enää nukuta, hän listaa.
Lehterä arvelee sairastaneensa keliakiaa jo muutaman vuoden ennen diagnoosiaan.
– Juhlien jälkeen vessassa käynnit olivat torvisoittokuntaa. Nyt jälkikäteen osaan yhdistää gluteenipitoisen ruoan ja juoman oireisiini.
Pelaajauransa aikana Lehterä voi hyvin eikä vastaavia oireita ollut. Hän arvelee, että gluteenittoman ruokavalion noudattaminen olisi ollut aiemmin hankalampaa.
Lehterä on jääkiekon maailmanmestari, olympiamitalisti ja Suomen mestari. Hän on pelannut Suomessa, Yhdysvalloissa, Venäjällä, Ruotsissa, Sveitsissä, Saksassa ja Tanskassa. Ja jatkanut valmentajana oman pelaajauransa jälkeen.
Hän itse arvelee stressin laukaisseen sairauden.
– Suoliston ja aivojen yhteistyö on mielenkiintoinen vyyhti. Siinä riittää vielä paljon tutkittavaa!
Lehterä rohkaisee kaikkia tekemään itsestään havaintoja.
– Keliakian kyllä huomaa vessanpytyllä. Ja lääkärille kannattaa mennä eikä etsiä tietoa somesta tai keskustelupalstoilta, hän kehottaa.
Turvotus on poissa, olo on pirteämpi eikä lounaan jälkeen enää nukuta.
Tero Lehterä
- Ikä: 53 vuotta
- Ammatti: Jääkiekkovalmentaja
- Perhe: 23-vuotias ja 8-vuotias tytär sekä kultainen noutaja Bond.
- Harrastukset: Golf, kuntosali ja raviurheilu.
- Kolme gluteenitonta suosikkia: Marmoroitu entrecote, sushi ja risotto.
Miten nopeasti keliakian vasta-ainetasot nousevat?
Keliakialiiton asiantuntijalääkäri Sofia Kröger, miten kommentoit Tero Lehterän lääkäriltä saamaa ohjetta syödä tuhdisti gluteenipitoista ruokaa ja juomaa päivää ennen keliakiatestin tekoa?
– Keliakiadiagnoosi perustuu positiivisiin keliakiavasta-aineisiin ja, mikäli vasta-aineet eivät ole riittävän korkealla tasolla, suolinukkavaurion osoittamiseen ohutsuolen koepaloissa.
Vasta-ainetasojen nousu ja suolinukkavaurion kehittyminen vaativat sen, että potilaan ruokavaliossa on ollut riittävästi gluteenia ennen tutkimuksia, mutta merkitystä on myös gluteenialtistuksen pituudella. Tutkimuksia edeltävänä päivänä aloitettu gluteenitankkaus ei lähtökohtaisesti vaikuta seuraavan päivän tutkimustuloksiin merkittävästi. Etenkin suolinukkavaurio kehittyy yleensä hitaasti.
Nostaako yksittäinen gluteeniannos veren keliakia-vasta-aineita?
– Lähtökohtaisesti gluteenialtistuksen pitää olla jatkuvaa tai toistuvaa, jotta vasta-ainetasot selvästi reagoivat.
Jos potilas on noudattanut gluteenitonta ruokavaliota ennen testiä, miten pitkään gluteenittomaan ruokavalioon pitää palata takaisin ennen testiä?
– Jotta keliakialle diagnostiset muutokset tulisivat varmasti esiin, suositellaan nauttimaan vähintään 10 grammaa gluteenia vuorokaudessa (esimerkiksi 2–3 vehnäleipäpalaa) 3 kuukauden ajan tutkimuksia edeltävästi. Joskus kuitenkin noin suuri gluteenialtistus aiheuttaa potilaalle sen verran hankalia oireita, että tyydytään vähäisempiinkin annoksiin. Useissa kansainvälisisissä suosituksissa 3 grammaa vuorokaudessa lasketaan riittäväksi annokseksi.
Juttu on julkaistu ensin Gluteeniton elämä 2/2026 -lehdessä.