Keliakiatutkimus on Suomessa aktiivista ja uraa uurtavaa. Tiedemaailma tekee kaikkensa oppiakseen ymmärtämään keliakiaa sairautena, sairauden syntymekanismeja, ja sitä miten sitä hoidetaan.
Keliakialiitto tekee keliakiatutkijoiden kanssa aktiivista yhteistyötä. Jaamme tutkimukseen vuosittain apurahoja, ja alan huipuista koostuvan asiantuntijaneuvostomme ansiosta pysymme kartalla uusimmista tutkimusinnovaatioista.
Suomalaiset keliakiatutkijat ovat olleet jo pitkään tiennäyttäjiä maailmalla. Muun muassa keliakian pikatestin kehittäminen on suomalainen innovaatio. Apteekista ostettavalla pikatestillä voidaan selvittää keliakian vasta-aineita verestä.
Suomessa on tehty myös lukuisia tärkeitä tutkimuksia kauran ja gluteenittoman vehnätärkkelyksen soveltuvuudesta gluteenittomaan ruokavalioon. Parhaillaan on menossa tutkimuksia, joiden tavoitteena on kehittää uusia hoitomuotoja keliakiaan.
Suomen suurin keliakiatutkimusryhmä toimii Tampereen yliopistossa. Tutkimusta tehdään myös muissa yliopistollisissa sairaaloissa.
Keliakialiitto toimii aktiivisessa yhteistyössä tutkijoiden kanssa, kannustaa keliaakikkoja osallistumaan tutkimuksiin ja tiedottaa uusista tutkimustuloksista.
Tutustu Tampereen yliopiston Keliakiatutkimuskeskukseen.
Tutustu tutkimuskeskuksen uusimpiin julkaisuihin.
Keliakialiitto myöntää tutkimusapurahoja nuorille tutkijoille keliakia- ja suolistotutkimuksen tekemistä varten kolmesta liiton hallinnoimasta rahastosta.
1. Keliakialiiton tutkimusrahastoa kartuttavat lahjoituksin yksityiset henkilöt ja yritykset.
2. Maire Rossin muistorahasto perustuu vuonna 2009 saatuun testamenttilahjoitukseen. Rahaston sääntöjen mukaan pääoman tuotto tulee jakaa suoliston ja suolistosairauksien tutkimukseen.
3. Testamenttirahasto perustuu testamenttilahjoituksiin, jotka on määritetty käytettäväksi keliakiatutkimuksen tukemiseen.
Keliakialiiton tutkimusrahastojen tavoitteena on vuonna 2019 jakaa 15 000 € apurahoina keliakiaa koskevaan tieteelliseen tutkimustyöhön ja matka-apurahoihin.
Apurahoja haetaan Keliakialiitto ry:lle osoitetulla vapaamuotoisella hakemuksella, johon liitetään hakijan ansioluettelo, yksityiskohtainen tutkimussuunnitelma kustannusarvioineen, selvitys viimeisten viiden vuoden aikana saaduista apurahoista sekä julkaisuluettelo.
Apurahan saanut tutkija sitoutuu antamaan kirjallisen selostuksen apurahan käytöstä Keliakialiiton liittohallitukselle vuoden kuluessa apurahan saamisesta. Sama henkilö voi saada apurahaa enintään kolme kertaa.
Hakemukset lähetetään 31.3.2019 mennessä sähköpostitse osoitteeseen sanna.arnala@keliakialiitto.fi otsikolla ”Apurahahakemus”. Apurahat jaetaan toukokuussa. Lisätietoja antaa vs. toiminnanjohtaja Sanna Arnala, p. 03 2541 321 tai sanna.arnala@keliakialiitto.fi.
Tutkimusrahastosta apurahan saivat
Muistorahastosta apurahan saivat
Keliakialiitto nimeää vuosittain Vuoden keliakiatutkijan. Tunnustksen lisäksi Vuoden tutkija saa 1000 euron kannustusapurahan.
Keliakialiitto on palkinnut Vuoden 2019 keliakiatutkijana lääketieteen tohtori Laura Kivelän. Palkinto luovutettiin Tampereella Keliakialiiton G-fest-koulutustapahtumassa lauantaina 18. toukokuuta.
Lääketieteen tohtori Laura Kivelä väitteli marraskuussa 2018. Hänen väitöskirjansa käsitteli lapsen keliakiaa muuttuvasta taudinkuvasta kohti seulontaa. Kivelä valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 2016 Tampereen yliopistosta. Tällä hetkellä hän erikoistuu lastentautien erikoislääkäriksi Helsingin yliopistossa ja HUS:ssa.
Vantaalta kotoisin oleva Kivelä jatkaa edelleen keliakiatutkimusta Tampereen yliopiston Lastenterveyden tutkimuskeskuksessa ja Keliakiatutkimuskeskuksessa. Tutkimusaiheina ovat erityisesti lapsena keliakiadiagnoosin saaneiden potilaiden pitkäaikaisterveys sekä keliakiaseulonnan merkitys. Tutkimuksen ohessa hän myös ohjaa nuorempien opiskelijoiden opinnäytetöitä.
Lue tästä Vuoden 2019 keliakiatutkijaksi Laura Kivelä
Keliakialiiton puheenjohtaja Sari Tanus (oik.) luovutti LL Laura Kivelälle Vuoden keliakiatutkijan tunnustuksen Tampreella 18.5.2019.
Vuonna 2018 Vuoden keliakiatutkijaksi valittiin lt Pilvi Laurikka. Laurikan joulukuussa 2017 valmistunut väitöskirja käsitteli pitkään gluteenittomalla ruokavaliolla olleiden keliaakikoiden pitkittyneitä vatsaoireita. Tutkimuksessa havaittiin muun muassa, että hoidosta huolimatta oireilevat keliaakikot saavat ruokavaliostaan vähemmän kuitua kuin oireettomat. Myös oireisten keliaakikoiden suoliston mikrobisto oli erilainen kuin oireettomilla keliaakikoilla.
2017, FM Suvi Kalliokoski
2016 LT, ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Kaisa Hervonen
2015 dosentti Päivi Saavalainen
2014 LT, gastroenterologian erikoislääkäri Tuire Ilus
2013 LT Marja-Leena Lähdeaho
2012 LT Aniina Ukkola
2011 FM Päivi Kanerva
2010 LT Kalle Kurppa
2009 FT, geneetikko Katri Lindfors
2008 LT Hannele Karinen
Vuoden 2017 keliakiatutkija oli FT Suvi Kalliokoski. Kalliokoski on tutkinut uransa aikana sekä keliakiaa että ihokeliakiaa. Hänen tammikuussa 2017 valmistuneen väitöskirjansa aiheena olivat keliakiavasta-aineiden vaikutukset keliakian kehittymisessä. Tutkimuksen tulokset vahvistivat käsitystä siitä, että tulevaisuudessa vasta-aineet voisivat olla entistä tärkeämmässä roolissa keliakian diagnostiikassa.
Keliakialiiton asiantuntijaneuvosto (kuva helmikuulta 2018) koostuu keliakiaan perehtyneistä lääketieteen ja ravitsemusalan asiantuntijoista. Mukaan on koottu alan huippuosaajat eripuolilta Suomea.
Asiantuntijaneuvosto ottaa kantaa keliakian ja sen ruokavaliohoidon lääketieteelliseen puoleen, selvittää siihen liittyviä asioita ja antaa tarvittaessa suosituksia.
Keliakialiiton ravitsemusjaosto koostuu keliakian hoitoon perehtyneistä ravitsemusterapeuteista. Jaosto selvittää ruokavaliohoitoon liittyviä asioita, antaa tarvittaessa suosituksia ja laatii aineistoa hoidon tueksi.
Alle on koottu ilmoituksia käynnissä olevista keliakiaan ja sen hoitoon liittyvistä tutkimuksista. Ilmoitukset ovat tutkimusryhmien laatimia.
Jos haluat jättää ilmoituksen omasta tutkimuksestasi, ota yhteyttä Sanna Arnalaan: sanna.arnala(at)keliakialiitto.fi.
Lääketutkimukseen etsitään keliaakikkoja (PDF)
Etsimme osallistujia keliakian hoitoon tarkoitetun uuden lääkkeen tutkimukseen. Tutkimuksessa selvitetään, ehkäiseekö tutkimuslääke gluteenin aiheuttamia ohutsuolen limakalvon vaurioita.
