Keliakialiitto lähetti ministeriöön vastineen

Keliakialiiton puheenjohtaja Sari Tanus, toiminnanjohtaja Ilkka Repo ja sosiaaliturvan ja terveydenhuollon asiantuntija Minna Halve ovat käyneet tarkasti läpi ministeriön yhdeksänsivuisen selvityksen ruokavaliokorvauksen tarpeellisuudesta ja kirjoittaneet sen virheistä vastineen ministeriölle. Heidän mielestään pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa korostettu yhdenvertaisuus ei toteudu keliakiaa sairastavien kohdalla.  

– Keliakiaa, sen hoidon saatavuutta ja kustannuksien tukemista tulisi verrata muihin autoimmuunisairauksiin, kuten nivelreumaan, tyypin 1 diabetekseen, kilpirauhasen autoimmuunitulehdukseen, lisämunuaisen vajaatoimintaan (Addisonin tautiin) ja MS-tautiin. Näihin kaikkiin tarvitaan hoitoa, mutta vain keliakian hoitoon ei ole saatavissa yhteiskunnan tukea, toteaa Tanus. 

Halve huomauttaa, että jos keliakiaan olisi olemassa lääke, se todennäköisesti kuuluisi erityiskorvattavien lääkkeiden piiriin. 

Lue tästä: STM:n selvityksen mukaan keliakiakorvaus ei ole perusteltu - Keliakialiitto on tyrmistynyt päätöksestä.

Oireet eivät kuvaa taudin vakavuutta 

Halveen mielestä ministeriön selvityksessä keliakiaa on kuvattu sairautena hyvin yksipuolisesti. 

– Keliakian vakavuutta ei voi kuvata oireiden laadun tai määrän perusteella. Selvityksessä ei ole huomioitu lainkaan keliakian ohutsuoleen aiheuttamaa vauriota. 

Keliakiaan ei ole saatavilla muuta hoitokeinoa kuin ehdottoman tarkka gluteeniton erityisruokavalio, vaikka selvityksessä viitataan mahdollisiin tulevaisuuden hoitomuotoihin.  

– Keliakian kohdalla ehdottoman tarkka elinikäinen gluteeniton ruokavalio on sairauden ainoa hoitokeino, ei vain ensisijainen tai osa hoitoa niin kuin allergioissa, Tanus korostaa. 

Ministeriön selvityksessä todetaan, ettei keliakiaa sairastaville maksettu ruokavaliokorvaus sovellu osaksi vammaisetuusjärjestelmää.  

– Sinänsä ei ole merkityksellistä, mihin järjestelmään korvaus sijoitetaan, vaan tulisi tarkastella korvauksen tarpeellisuutta. Eri maissa on käytössä erilaisia toimintatapoja ja järjestelmiä korvauksien maksamisessa, huomauttaa Repo. 

Diagnoosi tarvitaan joka tapauksessa 

Erityisen huolestuttavana Keliakialiiton asiantuntijat pitävät selvityksen näkemystä, jonka mukaan terveydenhuollossa säästetään, jos keliaakikot eivät saa korvausta. Säästöjä perustellaan sillä, että potilaille ei tarvitsisi tehdä toimenpiteitä tai laatia lääkärinlausuntoa korvauksen hakemista varten. 

– Keliakia, kuten muutkin sairaudet, edellyttävät aina tutkimista ja diagnosointia. Potilaat eivät tarvitse diagnoosia korvauksen takia, vaan saadakseen tiedon elinikäisestä sairaudestaan. Samalla varmistetaan, ettei jokin muu sairaus jää huomaamatta, sanoo Tanus. 

Muita tukia ei ole saatavissa 

Ministeriön selvityksessä todetaan, että keliakiaa sairastavat voivat saada rahallista tukea täydentävästä toimeentulotuesta.  

– Valitettavasti vain hyvin harva kunta hyväksyy keliakian hoidosta johtuvat ruokakustannukset täydentävässä toimeentulotuessa, Halve toteaa.  

Toisena tukivaihtoehtona ministeriö esittää veronmaksukyvyn alentumisvähennystä. 

– Tulorajat ovat tässä todella tiukat eli tämäkin tukimuoto kohdistuu vain hyvin harvoille. Kumpikaan näistä tukimuodoista ei ole tarkoitettu kaikille keliakiaa sairastaville, Halve painottaa. 

Ministeriön selvityksessä todetaan, että keliakian hoidosta aiheutuvat kustannukset ovat kohtuulliset.  

– Olemme tästä vahvasti eri mieltä. Keliakian hoito aiheuttaa keliakiaa sairastavalle vuosittain yli 700 euron lisäkustannukset. Se on huomattava summa. Keliakiaa sairastavat joutuvat maksamaan kalliin hinnan siitä, että ovat sairastuneet parantumattomaan autoimmuunisairauteen, jota ei voi ennaltaehkäistä, Tanus, Repo ja Halve toteavat.  

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisema selvitys keliakiaa sairastavien ruokavaliokorvauksen tarpeellisuudesta on luettavissa STM:n verkkosivuilla: Selvitys keliakiaa sairastavien ruokavaliokorvauksen tarpeellisuudesta valmistunut 28.10.2020.